Järjestöjen työllisyystoimien vaikuttavuutta mitataan usein vain avoimille työmarkkinoille siirtyneiden henkilöiden määrän mukaan. Järjestöjen palvelut lisäävät kuitenkin työnhakijoiden työllistymisedellytyksiä monella muullakin tavalla, ja työllisyysvaikutus saattaa näkyä vasta pitkällä aikavälillä. Työllistymistä edistävien järjestöjen toiminnan turvaamisella vahvistetaan osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille ja lisätään samalla Suomen työllisyysastetta. Monen järjestön rahoitus tulee useammalta eri taholta ja rahoitus on aina määräaikaista, mikä estää pitkäaikaisen kehittämistyön ja asiakastyön toteuttamisen.
Työllistymistä edistävien järjestöjen rooli on merkittävä työllisyydenhoidossa. Niiden toimintaedellytykset on turvattava myös tulevaisuudessa.
Ihmisten työllistymisedellytyksistä huolehtiminen on paitsi inhimillistä, myös vaikuttava reitti kunnan ja hyvinvointialueen taloudellisiin tavoitteisiin.
Maakuntien alueyhteyshenkilöt laativat keväällä 2022 blogikirjoituksia, joista nousee esille työllistymistä edistävien järjestöjen merkitys.
Alle on kerätty muutama linkki, josta saa lisätietoa järjestöjen työllistämistoiminnasta.
Vatesin sivuille Tietopaketit-osioon on kerätty päivitettyä tietoa eri järjestöjen työllisyyspalveluista. Sinne on koottu yhteystietoja järjestöistä, jotka tukevat vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä, työssä pysymistä ja osallisuuden edistämistä.
Tutustu Järjestöjen työllisyyspalvelut -sivuosioon
Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa tehtiin kysely työllistymistä edistäville järjestöille loka-marraskuussa 2021.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna 2020 osana työkykyohjelmaa avustusta 22 alueelliselle hankkeelle, joissa pilotoidaan työkyvyn tuen tiimejä tulevia sote-keskuksia ajatellen sekä tuetun työllistymisen menetelmiä, mm. laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja alihankintamallia. Eri kunnat ja kuntayhtymät koordinoivat hankkeita ympäri Suomen. Hankkeiden toimintakausi on 2020–2022. Hankkeissa on mukana eri sidosryhmiä, kuten myös kolmannen sektorin toimijoita.
Lue artikkeli KK-extralehdestä 2/2021
Vatesin aluetoiminta toimitti alkukesällä Kyvyt käyttöön -Extra-lehden, jonka teemana on Järjestövoimaa alueelliseen työllistämiseen. Lehdessä referoidaan aiemmin keväällä maakunnista kerättyjä blogikirjoituksia. Lisäksi saimme haastattelun Kymenlaakson aluevaltuutetulta. Hän kokee järjestöjen roolin merkitykselliseksi. Lehdessä on myös artikkeli muutosten vuosikymmenestä: Miksi järjestöjä tarvitaan kumppaniksi juuri nyt.
Tutustu aluetoiminnan Extra-lehteen 1/2022 (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
Vatesin aluetoiminta toimitti vuoden vaiheessa Kyvyt käyttöön Extra -lehden, jonka teemana oli Järjestöt mukana työllisyydenhoidon uudistuksissa. Lehdessa kerrotaan mm. TE-palvelupiloteista sekä järjestöjen roolista työkykyohjelmassa.
Tutustu aluetoiminnan Extra-lehteen 2/2021 (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
Suomessa järjestöjen rooli työllisyydenhoidossa on tunnistettu vahvasti jo usean vuosikymmenen ajan. Eräänlaisena käännekohtana voidaan pitää 1990-luvun lama-aikaa, jolloin hyvinvointipalvelujen tarve kasvoi samanaikaisesti, kun julkinen talous kärsi vakavasta budjettivajeesta. Katseet kohdistuivatkin tuolloin juuri järjestösektoriin, jonka nähtiin voivan kasvattaa rooliaan palveluntarjonnassa.
Lue Ruut Uurtimon blogikirjoitus
Järjestövoimaa alueelliseen työllistämiseen -kampanjan tavoitteena oli lisätä tulevien hyvinvointialueiden aluevaltuutettujen tietoisuutta työllistymistä edistävien järjestöjen palveluista sekä turvata niiden toiminnan rahoitus. Kampanjalla tuotiin esille, mikä merkitys järjestöjen työllisyystoiminnalla on ihmiselle itselleen, kunnalle ja yhteiskunnalle.
Aluepäättäjät, aluevaltuutetut, kuntapäättäjät, kansanedustajat, työllisyydenhoidon ammattilaiset ja tuetusta työllistymisestä kiinnostuneet, joilla on mahdollisuus edistää tai heikentää järjestöjen rahoitusta.
Esi
tteessä on pähkinänkuoressa kerrottu kampanjan pääviestit. Lisäksi esitteessä kerrotaan, millaista tukea työllistämiseen järjestöt antavat. Esitteessä kuvataan myös, miten järjestötyöllistäminen edistää alueen elinvoimaa.
