Työllistämisyksiköiden työelämäyhteyksiä kehitettävä
Vates-säätiö julkisti 28.2. tuloksia tutkimushankkeestaan Kuntien työllistämispalvelut – elinvoiman vahvistamista vai sosiaalipalvelua? Tutkimusta rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Tuloksista kävi Vatesin tutkijan Anne Kallion mukaan ilmi mm. se, että työelämäyhteydet perustuvat usein yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisiin verkostoihin. Työllistämisyksiköiden työelämäyhteyksiä tulisi kehittää systemaattisemmiksi, organisaation rakenteissa oleviksi työvälineiksi.
Kyselytutkimukseen vastanneista 16,4 % ei tuntenut yhdenkään yrityksen työllistämistarpeita. 57 % kertoi puolestaan tuntevansa yli neljän yrityksen osaamistarpeet.
Vastaajien henkilökohtaisten yrityskontaktien määrä vaihteli. Siinä missä noin 30 prosentilla vastaajista oli suora kontakti yli 10 yritykseen, 23 % vastaajista ei ollut kontaktia yhteenkään yritykseen.
Jakaumaa voi osaltaan selittää se, että eri organisaatioissa yhteydenpito työnantajatahoihin on roolitettu eri tavoin. Siinä tapauksessa olisi hyvä huolehtia organisaation sisäisestä tiedonsiirrosta, että kaikilla ohjaustyötä tekevillä olisi tieto ja tuntuma työllistävien yritysten osaamistarpeista. Kyselyyn vastaajista 50 % kohdalla potentiaalisten yritysten kontaktointi kuuluu työtehtäviin.
Kyselyyn vastaajat eivät uskoneet yritysten työllistävän mielellään osatyökykyisiä. Kukaan vastaajista ei ollut samaa mieltä väittämästä. Lähes 15 % oli osittain samaa mieltä, kun taas lähes 60 % vastaajista oli eri mieltä tai osittain eri mieltä.
Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen vaatii aikaa ja raamit
Työllistämisyksikön asiakkailla on erilaisten tilanteet ja taustat. Jotta häntä pystyttäisiin ohjaamaan hänelle oikea-aikaiselle ja oikealle polulle, on hyvä tunnistaa ääneen sanotut ja puhumattomat tarpeet. Kyselyyn vastanneista 67,7 % oli samaa mieltä siitä, että käyttää aikaa ymmärtääkseen asiakkaan yksilöllisen ohjauksen tarpeen. 25 % vastaajista koki, että pystyy käyttämään tarpeeksi aikaa ymmärtääkseen asiakkaan yksilöllisen ohjauksen tarpeen.
Työllistämisyksiköissä on vielä vaihtelevia käytäntöjä siitä, kuinka yhtenäinen ohjausprosessi on. Kyselyssä kävi ilmi, että suurimmalla osalla ohjausprosessi on kuvattu kirjallisesti, mutta ohjauskäytännöt eivät ole niin usein yhtenevät. Kyselyyn vastaajista 44,6 % on sitä mieltä, että ohjaustyö perustuu ennalta määriteltyyn ohjausprosessiin. Toisaalta, 94,6 % vastaajista on sitä mieltä, että ohjausprosessi määrittyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Keskusteluun olisi hyvä nostaa, kuinka yhtenäinen ohjausprosessi voisi tukea ja antaa tilaa asiakkaan henkilökohtaisille kohtaamiselle ja tarpeille.