Monialaisen työllistymisen tuen ratkaisuja viidessä viikossa? Kanta-Hämeessä sanottiin KYLLÄ!
ma huhtik. 24 09:51:00 2023
Elämme työllisyydenhoidon kentällä mullistavien uudistusten aikaa. Samaan aikaan kun työ- ja elinkeinopalveluita viedään kuntapohjaiseksi, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden järjestettäviksi. Iso osa työttömistä asiakkaista tarvitsee monialaista tukea, jolloin vastuu ihmisen palveluista hajautuu kunnan työllisyyspalvelujen ja hyvinvointialueen kesken. Miten työllisyyspalvelut ja hyvinvointialue voivat toimia yhteen niin, että asiakas saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa tuen eteenpäin?
Tätä kysymystä pääsimme ratkomaan Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan seudun kuntakokeilun ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Työn kehyksenä oli innovatiivinen ja nopeatempoinen Fast Expert Teams -toimintamalli, joka saattaa yhteen monipuolisen asiantuntijajoukon haastavan ongelman ratkaisemiseksi. Mukana oli mahtavan monitahoinen ryhmä, joka koostui kuntakokeilun ja hyvinvointialueen lisäksi muun muassa oppilaitoksien, järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja TE-palvelujen edustajista, kokemusasiantuntijoista, tutkijoista ja valtakunnallisella tasolla teeman parissa työskentelevistä.
Viiden viikon aikana työskentelytiimeissä tuotettiin kahdeksan erilaista ratkaisuehdotusta. Vaikka jokainen tiimien ehdotuksista toi erilaisen tarkastelukulman työllisyyspalvelujen ja hyvinvointialueen yhteistyöhön, ratkaisujen alta erottui myös yhteisiä avaimia työnhakijan tukemiseksi.
1: Tarvitaan pitkäaikaista rinnallakulkijuutta
Palvelut ovat usein peräkkäisiä tai rinnakkaisia siten, että epäselväksi jää, kuka ottaa kokonaisvastuun ihmisestä. Pitkäaikainen rinnallakulkija mahdollistaa nopean kopinoton ja palvelukierteiden ehkäisyn.
2: Matala kynnys työelämään
Monelle pitkään työtä vaille olleelle työllistymisen kynnys on korkea. Kuntouttavissa palveluissa on olemassa tuki, mutta usein työkokeilun tai palkkatukityön alkaessa turvaverkko katoaa. On luotava malleja, joissa turvaverkko ei kaikkoa, vaan pysyy tukena. Tarvitaan palveluja, missä ei voi epäonnistua.
3: Yritysten tuki palveluihin sisään
Työnantajan tulee saada helposti tietoa täsmätyökykyisen palkkaamiseen liittyen. Tämä ulottuu palkkatuen hakemisesta erilaisiin rekrytointitapoihin ja positiivisten kokemusten jakamiseen työnantajien kesken. Palveluja tarvitaan myös mm. työnkuvien muotoiluun ja työntekijän sekä työyhteisön perehdyttämiseen. Avoimille työmarkkinoille eteneminen ja työssä pysyminen vaativat, ettei tuki rajoitu vain työmarkkinoiden ulkopuolelle.
4: Palveluiden onnistumisen arviointi ekosysteemitason toiminnaksi
Päätöksenteon tasolla tulee asettaa yhteiset tavoitteet työllistymisen osalta. Lopullisen tavoitteen lisäksi tulee huomioida asiakkaan tarvitsemat välietapit. Moniammatillisen työn onnistuminen vaatii selkeitä palvelukuvauksia, roolitusta ja viestintää ammattilaisten välillä. Onnistumisen arviointia voidaan kehittää esimerkiksi yhtenäisten mittareiden laajalla käytöllä, verkostokyselyillä ja -foorumeilla.
Työskentely osoitti, että painavien ratasten ja monisyisten ongelmien keskelläkin voidaan muutamassa viikossa saada aikaan konkreettisia ratkaisuideoita ja lisätä ammattilaisten välistä ymmärrystä. Voimakkaana välittyi se, että työllistymisen tuen kentällä yhteinen tavoite ja sitoutuminen on vahvaa.
FET-prosessin tilaajina toimivat Mari Toivonen Hämeenlinnan työllisyyspalveluista ja Tarleena Rantanen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta ja tuloksia viedään Hämeenlinnan seudun kuntakokeilussa ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eteenpäin. Kiitos Humap, Työ2030 ja Hanna Tuominen Coaching prosessin mahdollistamisesta ja loistavasta yhteistyöstä. Suurimmat kiitokset kaikille työskentelyyn osallistuneille!
Kirjoittajat:
Ruut Uurtimo
Anne Kallio
Mari Toivonen, Hämeenlinnan työllisyyspalvelut
Tarleena Rantanen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue