Kuulovamma ja työ

17.11.2014

Kuulovammainen tarkoittaa henkilöä, jolla on jonkinasteinen tai -laatuinen kuuloalenema, lievästä huonokuuloisuudesta täydelliseen kuurouteen. On monia keinoja, joilla kuulovammaisen työoloja voidaan parantaa. Mukautusten järjestäminen ei ole monimutkaista ja toisaalta esimerkiksi akustiikan parantamisesta ja sisäisen tiedonkulun varmistamisesta hyötyvät myös normaalikuuloiset.

Toimiva kuunteluympäristö
Tiloissa on vähän taustamelua ja lyhyt jälkikaiunta-aika.
Huonokuuloiselle on oma työhuone.
Suurissa kokoustiloissa käytetään esimerkiksi induktiosilmukkaa (siirrettävä tai äänentoistoon integroitu kuunteluvahvistin, joka siirtää äänen sähkömagneettisen kentän avulla suoraan kuulolaitteeseen) tai FM-järjestelmää (kuunteluvahvistin, joka koostuu puhujalla tai esimerkiksi kokouspöydällä olevasta mikrofonista ja vastaanottimesta).
Riittävä valaistus helpottaa huulion seuraamista
Oikeat apuvälineet sujuvoittavat esim. puheluita.
FM-laite voi toimia yleisapuvälineenä.

Vuorovaikutus kuulovammaisen kanssa

Puhu rauhallisesti ja selvästi, kasvot ja huulio näkyvissä.
Jaa puheenvuoroja, tarjoa etukäteismateriaali ennen kokousta.
Selkeytä esityksiä visuaalisilla apukeinoilla.
Tulkkauspalvelu, kuten kirjoitustulkkaus ja viitottu puhe, tukee kommunikaatiota

Tiedonkulun varmistaminen

Olennainen työhön liittyvä informaatio kirjallisessa muodossa
Tiedottamisessa käytetään sähköpostia tai muuta tekstiin perustuvia menetelmiä
Apuvälineet työpaikalla, kuten FM-laite, induktiosilmukka tai puhelinvahvistin

Kuulovamman asteet

Kuuro henkilö on syntymästään tai varhaislapsuudessaan kuulonsa menettänyt, joka ei saa puheesta selvää kuulokojeenkaan avulla. Hän kommunikoi pääasiassa viittomakielellä, joka on hänen ensikielensä. Tänä päivänä sisäkorvaistutteen saa Suomessa noin 80 prosenttia vaikeasti kuulovammaisena tai kuurona syntyneistä lapsista. Sisäkorvaistute on kuulolaite, joka perinteisen akustisen vahvistuksen sijaan tuottaa kuuloaistimuksen kuulohermon sähköisellä stimulaatiolla.

Kuuroutunut henkilö on menettänyt kokonaan kuulonsa puheen oppimisen jälkeen. Hän kommunikoi esimerkiksi tekstitulkkauksen tai viitotun puheen avulla. Pelkästään kuulon kautta hän ei saa selvää puheesta kuulokojeenkaan
avulla. Kuuroutunut voi saada myös sisäkorvaistukkeen.

Huonokuuloisen henkilön kuulovamma on osittainen. Hän kuulee puhetta ja pystyy kommunikoimaan kuulokojeen avulla käyttämällä tukena huuliolukua.

Normaalikuuloisuuden rajana pidetään 10–20 dB:n kuulon tasoa. Jos puhekuulon kynnystaso on laskenut n. 30 dB, puhutaan sosiaalisen kuulemisen rajasta. Tällöin henkilöllä on vaikeuksia seurata keskustelua ja osallistua siihen.
Kuulotason ollessa 60–65 dB henkilö kuulee ja ymmärtää puheen noin metrin etäisyydeltä. Tätä kutsutaan puhekuulon rajaksi. Kuurouden rajana voidaan pitää 85–90 dB.

Työnhaku

Huonokuuloisuudesta voi olla hyvä kertoa jo työnhakutilanteessa. Työja elinkeinohallinnon myöntämät tuet koskevat myös kuulovammaista työntekijää palkatessa, kuten palkkatuki. Työolosuhteiden järjestelytuki korvaa vajaakuntoisen työssä tarvitsemia apuvälineitä tai työolosuhteiden muutostöitä.

Teksti: Tiina Jäppinen

Lähteenä: www.kuuloliitto.fi ja Kuuloliiton Työelämäopas

Lisätietoa:
Kuuloliitto: www.kuuloliitto.fi
Kuurojen liitto: www.kuurojenliitto.fi
Tietoa kuulon kannalta esteettömästä toimintaympäristöstä: www.kuulokynnys.fi/
Tietoa sisäkorvaistutteesta: www.kuuloliitto.fi/fin/kuulo/sisakorvaistute/
Suomen Kuurosokeat: www.kuurosokeat.fi
Esteetön kuuntelu julkisissa tiloissa: Kuuloavain.fi