Muutosten vuosikymmenet: miksi järjestöt tarvitaan kumppaniksi nyt?
08.08.2022
Teksti: Ruut Uurtimo
Kuvat: Pixabay
Järjestöjen rooli työllisyydenhoidossa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet niin ideologiset painopisteet kuin talouden suhdanteetkin. Nyt järjestöjä tarvitaan turvaamaan palvelut myös vaikeammassa työmarkkina-asemassa oleville.
Erityisesti 1960–1970-luvuilla sosiaalipolitiikassa oli vallalla valtiokeskeinen ajattelu. Tuolloin hyvinvoinnin takaaminen nähtiin hyvinvointivaltion tehtävänä. Samaan aikaan järjestötoimintaa siirrettiin valtion ohjaukseen, ja kunnat ottivat usein järjestöjen toimintoja hoitaakseen. Lisäksi järjestötoiminnan legitimiteetti kärsi: toimintaa saatettiin jopa rinnastaa köyhäinhoitoon, holhoavaan hyväntekeväisyyteen.
1980- ja 1990-luvut toivat mukanaan uudenlaisia käänteitä. 1980-luvulla Uuden julkisjohtamisen opit kasvattivat suosiota. Kehityksessä korostuivat muun muassa yksityisen sektorin toimintamallien ja markkina-ajattelun tuominen julkisen sektorin organisaatioihin. Myös hallinnon paikallistaminen nähtiin keinona lisätä julkisen sektorin joustavuutta ja reagointikykyä.
Yhtäaikaisesti uudistusten kanssa Suomi kuitenkin oli ajautumassa syvään talouden lamaan. Tilanteessa, jossa työttömyys oli korkeaa, hyvinvointipalvelujen tarve kasvavaa ja valtion budjetti alijäämäinen, kohdistettiin katse järjestösektoriin. Järjestöjen nähtiin voivan tarjota työpaikkoja ja kykenevän tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä takaisin työmarkkinoille.
Järjestöt tukevat vaikeimmassa asemassa olevia
Viimeisempänä julkista hallintoa koskevana virtauksena alan kirjallisuus on esittänyt Uuden julkisen hallinnan. Tässä suuntauksessa markkinoiden sijaan korostuu laajan toimijajoukon verkostomainen työskentely ja paikallisten resurssien hyödyntäminen. Käynnissä olevia kuntakokeiluja sekä päätöstä siirtää TE-palvelut kunnille vuonna 2024 voi pitää esimerkkinä Uuden julkisen hallinnan mukaisesta uudistuksesta. Tavoitteena on muun muassa tarjota asiakaslähtöisempää palvelua hyödyntämällä paikallisia voimavaroja entistä tehokkaammin. Työllisyys on yhteiskunnallinen tehtävä, jonka edistämisessä monialaisuus ja monisektorisuus ovat olennaisia.
Käynnissä olevat muutokset sisältävät kuitenkin vaaran paikkoja. Työllisyydenhoidon arvioinnissa painotetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllisyyspalvelujen piirissä on kuitenkin paljon ihmisiä, joiden matka avoimille työmarkkinoille on pitkä. Lisäksi osa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tarvitsemista palveluista siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. On tärkeää varmistaa, että myös haavoittuvassa asemassa olevat säilyttävät mahdollisuuden työllisyyttä ja osallisuutta edistäviin palveluihin, eikä siiloja synny.
Työllisyyttä edistävät järjestöt ovat tässä tärkeässä roolissa.
Osana Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hanketta on puhelimitse kerätty haastatteluaineistoa järjestöjen edustajilta useilta kuntakokeilualueilta. Haastatteluissa järjestöjä on pyydetty kuvaamaan omin sanoin toimintansa vaikutuksia.
Vaikuttavuuden kuvaamiseksi hankkeessa on tutustuttu sosiaalisen laadun malliin ja indikaattoreihin, joita on koostettu Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen – PROMEQ -hankkeessa. Prosessin pohjalta syntyi neljä väittämää työllisyyttä edistävien järjestöjen toiminnan vaikutuksista.
1: Järjestöt tarjoavat paikkoja sosiaaliselle valtaistumiselle
Keskeisenä vaikutuksena on elämänhallinnan vahvistuminen. Päivärytmi normalisoituu ja jaksaminen sekä fyysinen terveydentila kohenevat mielekkään tekemisen kautta. Asiakas pystyy tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja vahvistamaan minäpystyvyyttään. Itseohjautuvuus kasvaa, kun tieto erilaisista mahdollisuuksista lisääntyy.
Useissa järjestöissä toimintaa on opinnollistettu, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus kouluttautua toiminnan lomassa.
Monissa järjestöissä on lisäksi useita eri työtehtäviä koottuna saman katon alle. Asiakas voi kehittää taitojaan haluamissaan tehtävissä. Mahdollisuus käyttää karttuneita taitoja etenemällä uusiin tehtäviin lisää motivaatiota ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.
2: Järjestöissä edistetään sosiaalista osallisuutta
Työllisyyttä edistävien järjestöjen tavoite on tukea kohti avoimia työmarkkinoita tai opintoja. Tähän järjestöillä on käytössään erilaisia palveluita, kuten kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilupaikkoja, palkkatukityötä ja työhönvalmennusta. Työmarkkinaosallisuuden edistäminen on näin ollen työllisyyttä edistävien järjestöjen ydintehtäviä.
Keskeinen vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen. Useilla asiakkailla on taustalla eristäytyneisyyttä. Järjestön tarjoama yhteisö vähentää yksinäisyyttä. Järjestöissä pääsee harjoittelemaan ja vahvistamaan sosiaalisia taitoja. Järjestö tarjoaa paikan, jossa tulla kuulluksi ja kokea itsensä merkitykselliseksi.
3: Järjestöt rakentavat yhteiskunnan koheesiota
Olennainen vaikuttavuuden lähde on lämmin ja välittävä ilmapiiri. Monilla asiakkailla on taustalla esimerkiksi kiusaamisen kokemuksia. Turvallinen, erilaisuuden hyväksyvä tila lisää luottoa ihmisiin. Vertaistuki on yksi järjestöjen toiminnan vahvuuksista. Muilta saatu kannustus tukee asiakasta eteenpäin.
Julkisiin toimijoihin verrattuna hallintojärjestelmä ja lait asettavat vähemmän rajoitteita järjestöjen toiminnalle.
Järjestöt voivat tarjota tukea joustavasti vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, joutumatta käännyttämään asiakasta toisen toimijan puoleen. Järjestöt usein tukevat asiakasta myös avun saantiin esimerkiksi terveydenhuollosta.
4: Järjestöt ovat keino sosioekonomisen turvallisuuden vahvistamiseen
Työllisyyttä edistävien järjestöjen yhtenä ydintavoitteena on tukea asiakasta eteenpäin avoimille työmarkkinoille ja opintoihin. Näin ollen järjestöt edistävät välillisesti myös toimeentulon turvaamista.
Järjestöt paikkaavat julkisen sektorin palveluvajetta esimerkiksi sosiaalipalveluissa. Järjestöissä tarjotaan tukea ja palvelua, jollaista julkinen sektori ei järjestä tai järjestää riittämättömin resurssein. Järjestöillä on olennainen rooli palvelujen ja tukitoiminen takaamisessa jokaiselle kansalaiselle.
Artikkeli on julkaistu aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Järjestövoimaa alueelliseen työllistämiseen -Extra-lehdessä 1/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!