Työvoimatarpeeseen on vastattava ottamalla kaikki reservit käyttöön - Nuoret ikäluokat eivät riitä 15 vuoden päästä täyttämään työvoiman tarvetta
23.09.2020
Meidän kaikkien osaamista ja työpanosta tarvitaan tulevaisuudessa. Maailma muuttuu koko ajan ja koronavirus aiheutti muutosloikan, mutta kolikolla on myös toinen puoli. Suuri osa työn kysynnästä ja osaamisen tarpeesta syntyy siitä, että poistuvan työvoiman tilalle on löydettävä jatkajia olemassa oleviin tehtäviin. Tarvitaan myös uudistajia.
Elämme muutoksen turbulenssissa. Tulevaisuuden muutoksilla on vaikutus myös oppimiseen, osaamisen tarpeisiin ja koulutukseen. Tulevaisuusajattelu on suorastaan välttämätön ja väistämätön ulottuvuus oppimisessa, jossa viiveet ovat pitkiä. Sen mitä tänä päivänä opitaan, pitäisi olla käyttökelpoista myös 15 vuoden kuluttua. Koulussa on siis opetettava tulevaisuuden asioita. Näitä pohditaan ennakointityössä, jota koulutuksen ja osaamisen osalta harjoitetaan Osaamisen ennakointifoorumissa (Oef).
Osaamisen ennakointifoorumi on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen organisoima ja koordinoima ennakoinnin asiantuntijaelin. Se edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä ennakoi tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita. Kokonaisuudessaan Osaamisen ennakointifoorumi on kooltaan noin 500 asiantuntijan yhteisö.
Osaamisen ennakointiforumin missiona on yrittää selvittää, miten maailma on muuttumassa ja miten nämä muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa osaamistarpeisiin, työvoiman kysyntään ja koulutukseen. Jos tässä ennakointityössä onnistutaan, voimme varmistaa, että suomalaisilla on tulevaisuudessa sellainen koulutus ja osaaminen, joka vastaa tulevaisuuden maailman ja sen tuotannon sekä työn teon ja henkilökohtaisen elämän vaatimuksia. Koulutuksen ja oppimisen pitäisi olla askeleen nykyhetkeä edellä.
Työvoiman tarve ja koulutusmäärät tulevaisuudessa
Työvoiman määrä kasvaa Suomessa, joskin maltillisesti. Vuonna 2016 työllisiä oli noin 2 276 000. Osaamisen ennakointifoorumin arvion mukaan työllisten määrä kasvaa 115 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Tämä ei kuitenkaan riitä alkuunkaan kuvaamaan avautuvien työpaikkojen määrää tai sitä, kuinka paljon ihmisiä pitää kouluttaa tai rekrytoida. Nimittäin samalla ajanjaksolla työmarkkinoilta poistuu yli miljoona henkilöä, tavallisesti vanhuuseläkkeelle. Yhteenlaskettuna työpaikkoja avautuu siis noin 1,15 miljoonaa vuoteen 2035 mennessä.
Keskimäärin tämä tarkoittaa yli 60 000 henkilön rekrytointitarvetta vuosittain. Eniten työvoimaa tarvitaan terveyspalveluissa, koulutuksessa, maa- ja vesirakentamisessa, kiinteistöalalla, sosiaalipalveluissa sekä metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa.
Kun tulevaisuuden työvoiman tarvetta tarkastellaan tehtävätasoittain, suuri kuva on se, että alhaisen osaamistason tehtävät vähenevät ja ammattiosaajien tehtävät pysyvät määrällisesti suurin piirtein samana. Sen sijaan korkeimman osaamistason asiantuntija- ja johtotehtävät lisääntyvät. Vaikka toimialojen välillä on tältä osin suuria eroja, voidaan todeta, että osaamisvaatimukset kaiken kaikkiaan kasvavat.
Tulevaisuuden osaamistarpeet
Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin laadullisessa pohdinnassa yritetään selvittää sitä, millaista osaamista tarvitaan ja minkä laatuista osaamista ihmisillä pitäisi olla tulevaisuudessa. Osaamiskentässä tapahtuu muutoksia: osa osaamistarpeista nousee voimakkaammin esille, kun osa taas hiipuu ja ehkä katoaa kokonaan. Toisaalta jotkut osaamistarpeet pysyvät koko ajan tärkeinä.
Tärkeitä osaamisia vuonna 2035 ovat asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen (työelämäosaaminen), kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus (geneerinen osaaminen), tiedon arviointitaidot (digi- taito), digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämistaidot (työelämäosaaminen), innovaatio-osaaminen (työelämäosaaminen) sekä vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot (geneerinen osaaminen).
Tässä yhteydessä on muistettava, että Oef-ennakoinnissa ei ollut mahdollisuutta tuoda esille yksittäisissä tehtävissä tarvittavia erityisiä tietoja, taitoja ja osaamista. Näitä ammatti- ja tehtäväkohtaisia osaamisia on tuhansia: lentäjän pitää osata lentää ja sähköalan ammattilaisen pitää osata ampeerit, voltit ja watit. Nämä ammattikohtaiset osaamiset ovat välttämättömiä myös tulevaisuudessa, vaikka nekin toki muuttuvat.
Jos tulevaisuuden osaamisen keskeisistä rakennuspuista yrittäisi tiivistää jotakin universaalia luonnehdintaa, niin varmaankin osaaminen liittyy tiedon hallintaan, muutoksen johtamiseen (siis myös itsensä johtamiseen), teknologiseen osaamiseen (tietotekniikka, digitaaliset välineet, automaatio, robotiikka, tekoäly), ekologiseen osaamiseen (kestävä kehitys) ja yhteisölliseen osaamiseen (asiakaskeskeisyys, asiakastieto, asiakaslähtöinen palvelumuotoilu, kyky toimia verkostoissa ja ryhmissä).
Jatkuva oppiminen
Osaamisen ennakointifoorumin ennakoinnin valossa näyttää ilmeiseltä, että nuorisoikäluokista kasvava työvoiman tarjonta ei riitä täyttämään kaikkia avautuvia työpaikkoja. Työmarkkinoille saapuvat nuoret ikäluokat kykenevät tyydyttämään korkeintaan 85 prosenttia työvoimatarpeesta. Loput 15 prosenttia on saatava muualta.
Näitä muita lähteitä ovat työvoiman työllisen ja työttömän työvoiman ulkopuolella ja perinteisen
työvoimakäsitteen rajamailla toimivat ihmiset (osatyökykyiset, vammaiset, etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat, opiskelijat, seniorit, perheenperustamisiässä olevat naiset, pitkäaikaistyöttömät, syrjäytyneet, vangit, varusmiehet ja -naiset jne.).
Vaikka tulevaisuuden 15 prosentin työvoima-aukkoa voidaan kuroa umpeen myös tuottavuutta kohottamalla, esimerkiksi automatiikkaa ja robotiikkaa kehittämällä, on kuitenkin selvää, että Suomella ei ole varaa jättää yhtään työvoimareserviä tyhjäkäynnille. On hyvin tärkeää, että koko väestö pääsee ja saa osallistua työn tekemiseen. Meitä kaikkia tarvitaan.
Jukka Vepsäläinen
Erityisasiantuntija, Opetushallitus
Tässä artikkelissa kuvattujen tulevaisuusarvioiden peruslähteenä on ollut Osaamisen ennakointifoorumin jäsenistön, asiantuntijaverkostojen ja ohjausryhmän näkemykset. Ennakointiprosessista, menetelmistä ja tulosten jalostamisesta on vastannut Opetushallituksen ennakointiyksikkö: Kari Nyyssölä, Ilpo Hanhijoki, Jaana Kiiskinen, Samuli Leveälahti, Jenna Nieminen, Petra Packalen, Riitta Radnia, Hannele Savioja, Riitta Siitonen, Ulla Taipale-Lehto ja Jukka Vepsäläinen. Lisäksi työssä ovat avustaneet monet opiskelijat, harjoittelijat ja määräaikaiset työntekijät.
Aineistoihin voi tutustua tarkemmin Opetushallituksen internetsivuilla, ennakointituloksia
https://urly.fi/1GYy ja Osaamisen ennakointifoorumia https://urly.fi/1GYv esittelevissä osioissa. Linkit aukeavat uusiin välilehtiin.
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Monimuotoinen työelämä extralehdessä 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!