CP-vammainen Riku Silander perusti yrityksen puutarha-alalle

06.09.2016

Vammaisten yrittäjyyden lisääminen on mukana hallituksen kärkihankkeen toimenpiteissä. Yrittäjyys on monelle vammaiselle tai osatyökykyiselle henkilölle hyvä mahdollisuus tehdä työtä, etenkin jos työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole syystä tai toisesta onnistunut. Matalan kynnyksen väyliä yrittäjyyteen on onneksi olemassa.

Espoolainen Riku Silander löysi itsestään 4H-yrittäjän jo hyvin nuorella iällä. 4H-yrityksen ideana on antaa mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä turvallisesti ja ohjatusti 13–28-vuotiaille nuorille. Yritys on harrastustoimintaa, mutta kuitenkin hyvä tapa selvittää, onko yrittäminen itselle sopiva keino tienata rahaa. 22-vuotias Silander on pyörittänyt omaa, puutarha-apua tarjoavaa Silapu-yritystään jo useamman vuoden ajan ja on tyytyväinen tilanteeseensa.

– Minulla on CP-vamma enkä ole koskaan halunnut peitellä sitä, se on osa minua. Kesätöitä oli kuitenkin vaikea saada ja 4H:n järjestämän yrittäjäkurssin jälkeen halusinkin kokeilla itseni työllistämistä. Olen varsinainen työrotta ja siksi onkin mukava saada näin omaa tuloa, Silander kertoo.

Vammaisten työllistymisasiat ovat Silanderille tärkeitä ja hän kokeekin tehtäväkseen olla esimerkkinä muille, vammasta riippumatta. Myös omissa kavereissaan hän näkee paljon potentiaalia, mutta monelta puuttuu rohkeutta lähteä kokeilemaan. Riku Silander kehottaakin olemaan ennakkoluuloton, sillä sinnikkyys palkitaan aina.
Yksinkään ei tarvitse jäädä. Jokaisella 4H-yrityksen perustaneella yrittäjällä tulee olla oma yritysohjaaja, joka on esimerkiksi nuoren vanhempi, sukulainen, ystävä tai paikallinen yrittäjä.

- Vanhemmat ovat auttaneet minua paljon ja rohkaisseet kokeilemaan. Olen iloinen ja tarkka ihminen ja minulla on koko ajan todella paljon ideoita mielessä. Työnteossa olen täsmällinen. Jos vammani vuoksi en pysty tekemään jotain tehtävää, mietin, miten voin sen korvata. Kaikkia tehtäviä on mahdollista räätälöidä, Silander toteaa.

Puutarha-alan työt painottuvat kesäaikaan ja työmäärät vaihtelevat tilausten mukaan. Hiljaisempina aikoina Riku Silander ei ole kuitenkaan jäänyt paikoilleen seisomaan. Muutaman vuoden katutanssia harrastanut Silander nimittäin myös ohjaa tanssitunteja silloin tällöin ja saa siten lisätöitä etenkin talvikausille.

Itse luotuja töitä

Tulevaisuuden työelämäskenaarioissa uumoillaan yrittäjyyden merkityksen ihmisten urapoluilla kasvavan, sillä yhä useampi tulee toimimaan yrittäjänä ainakin jonkin aikaa. Tulevaisuudessa – ja osittain jo nyt - työ pystytään räätälöimään oman iän, elämäntilanteen, osaamisen ja työkyvyn mukaan. Siten myös esimerkiksi palkkatyötä, opiskelua ja yrittäjyyttä pitäisi voida yhdistellä vaivattomammin.

Samalla oma aktiivisuus korostuu. Silanderin kaltaiset, paljon ideoita kehittävät ihmiset tulevat varmasti pärjäämään, sillä työtä pitää luoda itse. Maailma on täynnä ongelmia, joiden ratkaisujen keksimisestä saattaa tulla työ yhdelle jos toisellekin, yrittämällä.

Vammaisten kohdalla tulevaisuuden työelämän skenaarioita on pidetty pelottavina, sillä kuka niihin pystyisi yksin vastaamaan. Onneksi yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden myös yhdessä tekemiseen, esimerkiksi osuuskunnissa.

Osallisuutta osuuskunnista

Kiipulan ammattiopiston koordinoimassa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Osallisuutta osuuskunnista -kehittämishankkeessa on hyviä kokemuksia nimenomaan innovatiivisesta osuuskuntatoiminnasta. Esimerkiksi Forssassa käynnistyy lähiaikoina kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden perustama osuuskunta, jonka keskiössä on villiyrtit ja niiden käytön markkinointi kuluttajille sekä paikallisille ravintoloille.

Hankkeen tavoitteena on kehittää osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalvelujen ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille. Hankepäällikkö Mikko Metsänen toteaa osuuskuntatoiminnalle olevan kysyntää juuri nyt.

- Etenkin kehitysvammapuoli on ollut kiinnostunut tästä, sillä vaikkapa työtoiminnoissa on paljon ihmisiä, jotka voisivat perustaa osuuskunnan. Ainoa edellytys osuuskunnassa toimimiselle on se, että tulee toimeen tiimissä. Kyky tehdä töitä voi vaihdella, mutta jokainen saakin tehdä oman osaamisensa mukaan, Metsänen selittää.

- Osuuskuntatoiminnassa osuuskunta on työnantaja ja sen jäsenet saavat palkkaa. Jos jäsen haluaa harjoitella yrittämistä, voi osuuskunnan sisälle perustaa esimerkiksi aputoiminimen. Kun yrittäminen alkaa sujua, voi jäsen siirtyä siitä itsenäiseksi yrittäjäksi jos haluaa, Metsänen jatkaa.

Osallisuutta osuuskunnista -hankkeen osatoteuttajina on Mielenterveyden keskusliitto, Aspa-säätiö sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö.

Teksti ja kuvat: Johanna Haaga-Shrestha, Taidoista työpoluiksi -projekti (RAY, Rinnekoti-Säätiö)