Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edellytyksiin satsataan nyt Suomessa
ma kesäk. 28 12:44:00 2021
Teksti: Kati Savela-Vilmari
Kuvat: Milja Aro ja Mikael Hiltunen
Ilona-hankkeen tavoitteena on etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työllistymisen reittejä henkilöille, joiden on vaikea työllistyä. Suomeen soveltuvan toimintamallin kehittely on pitkällä. Kokemuksia on kertynyt myös yli 200 henkilön ryhmä- tai yksilövalmennuksista. Ilonan tavoitteet kytkeytyvät suoraan tämänhetkisiin hallitusohjelman toimiin, kuten yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategiaan.
Hankkeessa on reilun kahden vuoden aikana selvitetty yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyviä, osatyökykyisten työllistämistä edistäviä malleja. Toisena tavoitteena on parempien toimintaedellytysten luominen yhteiskunnallisille yrityksille ja yrittäjyydelle. Perustana on useita kansainvälisiä malleja, jotka edistävät osatyökykyisten työllisyyttä.
– Olemme käyneet tiivistä vuoropuhelua mm. Ruotsin yhteiskunnallisen suuryrityksen Samhallin ja Ruotsin työvoimaviranomaisten kanssa. Myös muiden eurooppalaisten mallien analysointi on jatkunut, Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg sanoo.
Jukka Lindberg ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Harri Kostilainen julkaisivat maaliskuussa Diakin TKI-toiminnan vuosikirjaan artikkelin siitä, miten Ilona-hankkeen tavoitteet kytkeytyvät sekä globaaleihin, eurooppalaisiin että kotimaisiin eli hallitusohjelman ohjelmiin ja aloitteisiin, jotka tukevat sosiaalista osallisuutta ja yhdenvertaista työllistymistä. Artikkeli toimii pohjana vuoden 2021 syksyllä julkaistavalle artikkelikokoelmalla hankkeen tuloksista. Se julkaistaan Diakin Työelämä-sarjassa.
Yhtymäkohtia yhteiskunnallisten yritysten strategiaan
Maaliskuussa 2021 valmistuneen yhteiskunnallisten yritysten strategian keskeisenä lähtökohtana on ollut Kostilaisen yhteis- kunnallisesta yrittäjyydestä vuonna 2020 tekemä selvitys. Selvitystä on käytetty myös Ilona-hankkeen suunnittelussa. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli ja strategian toimenpiteet ovat osittain yhteneväiset.
Niin ikään hallitusohjelmaan kuuluva osatyökykyisten työllistämisen Suomen malli eteni helmikuussa jatkoprosessiin (Lue lisää Suomen mallista). Esitettävässä mallissa on yhtäläisyyksiä Ilonassa kehitettävän mallin kanssa.
Hyviä tuloksia työkokeilupilotista
Hankkeessa on käytännössä testattu menetelmiä, jotka edistävät osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Testausta on tehnyt kaksi yhteiskunnallista yritystä, Silta-Valmennusyhdistys ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.
Silta-Valmennusyhdistys on kehittänyt Pirkanmaalla yksilö-, ryhmä- ja yrityslähtöisiä valmennuksia erityisesti sotealalla. Painopiste on ryhmämuotoisessa työkokeilupilotissa, jossa yksityisille vanhuspuolen yrityksille tarjotaan ryhmämuotoista valmennusta. Sen tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Kokeilu suunniteltiin ja toteutetaan yhteistyössä Tampereen työllisyys- ja kasvupalveluiden kanssa.
Ensimmäinen pilotti käynnistyi syyskuussa. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Työkokeilun päättäneistä 11 työkokeilijasta on työllistynyt kaksi, sosiaali- ja terveysalaa opiskelemaan (lähihoitaja, hoiva-avustaja) siirtynyt viisi, oppisopimuskoulutukseen siirtynyt kaksi ja jatkopolun suunnittelua jatketaan kahden henkilön kanssa. Myös muiden kohdalla jatkopolut ovat selkeät. Yksi henkilö päätti, että sosiaaliala ei ole häntä varten.
Valmennusten ja yritysyhteistyön kehittämistä
Uudellamaalla Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus (Kierke) on toteuttanut ja kehittänyt työkykyä ja -valmiuksia edistäviä ryhmävalmennuksia ja tukenut siirtymiä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille.
Toimintaan on otettu mallia göteborgilaisesta Manage Your Health -hankkeesta. Perusideana on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen. Valmennuksissa on huomioitu työmarkkinatilanne. Esimerkiksi logistiikka-ala on vetänyt hyvin vallitsevasta työmarkkinatilanteesta huolimatta.
Kevään 2021 aikana Kierken Ilona-henkilöstö on kehittänyt yritysyhteistyön mallia. Erityisesti varasto- ja sotealan työnantajat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä. Etärekrytointitilaisuus sai puolestaan positiivista palautetta työnhakijoilta, joten tilaisuuksia on suunnitteilla lisää.
Silta-Valmennusyhdistyksellä ja Kierkellä on ollut yhteensä reilut 220 asiakasta. Valmennuksiin ja muihin ryhmiin osallistuvien työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa on käytetty Työterveyslaitoksen Kykyviisaria.
Toimio-mallilla tuettua osaamisen vahvistamista
Kansainvälisten mallien lisäksi Ilonassa on kartoitettu Suomessa kehitettyjä malleja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Yksi malleista on Toimio, joka luotiin Eduro-säätiön Lapin Tuetun työllistymisen osuuskuntahankkeessa 2019-2020. Sen taustalla oli Saura-säätiön perustama Osuuskunta Uurto, jonka toimintaa kehitettiin hankerahoituksella 2017-2019.
Saura-säätiön toimitusjohtaja Pirjo Lehtola toimi projektipäällikkönä Eduron hankkeessa. Lehtola oli pitkään pohtinut yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallia, josta voisi tulla jopa uudenlainen työmarkkinarakenne. Syntyi Toimio-konsepti.
– Toimio voi auttaa yrityksiä mm. tunnistamaan tuotannon tehostamisen kohtia. Toimion kautta tarjotaan silpputöihin tekijöitä, mutta tämä vaatii henkilön palkkatuen lisäksi erityisen tuen rahoitusta mm. osaamisen vahvistamiseen ja työelämään siirtymiseen, Lehtola sanoo.
– Työhönvalmennusyksiköiden kuten säätiöiden haasteena on, että suurin osa työhön kuntoutuneista asiakkaista tarvitsee tuetumpaa koulutusta ja työtä kuin nykyisillä koulutus- ja työmarkkinoilla on tarjota.
Tavoitteena on työelämäintegraatiota edistävien tukien avulla yhdistää tekijöitä ja heille soveltuvia työtehtäviä. Toiminta voidaan käynnistää työhönvalmennusyksiköiden alustalla. Jotta Toimio voi vastata yhteiskunnalliseen haasteeseen, toiminnan taloudelliset resurssit tulee turvata.
Tutustu Toimio-konseptiin 2020 Eduron sivuilla (pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Ilona-hanke
Hankeaika: 2018-2021. Hallinnoija on Silta-Valmennusyhdistys. Kumppaneita ovat Vates, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka tekee arvioinnin.
Ilonahanke.net
Työhönvalmentaja sai kiinnostumaan jatko-opinnoista
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa (Kierke) on annettu osana Ilona-hanketta mm. työhönvalmennusta, jolla tuetaan työelämään siirtymistä. Työhönvalmennus kuuluu myös Kierken pysyvään toimintaan, mutta Ilonassa keskitytään ryhmämuotoisiin työkykyvalmennuksiin ja työnhakuvalmennukseen yhteistyöyritysten avoimiin paikkoihin.
Mikael Hiltunen (kuva oikealla) on osallistunut Kierken vakituiseen työhönvalmennukseen. Hän aloitti Vantaan Porttipuiston myymälässä varasto- ja myymälätyöntekijänä syksyllä 2018. Työkokeilujakson jälkeen hän sai sieltä palkkatuetun määräaikaisen työpaikan. Kierke tarjoaa työttömille työnhakijoille mahdollisuuden kasvattaa osaamistaan, opiskella työn ohessa ja tutustua kiertotalouteen.
Hiltunen oli suorittanut vaatetusalan artesaanin ja graafisen suunnittelijan tutkinnot, mutta ei työllistynyt. Hän bongasi Kierken avoimen paikan ja mietti, että se voisi olla hyvä tilaisuus oppia uutta.
– Aluksi olin tavaroiden vastaanotossa ja tein hinnoittelua. Sitten opettelin kassatyötä. Se on tuotteiden rahastamisen ohella esimerkiksi kuljetusten sopimista, Hiltunen kertoo.
Työnkuva on laajentunut, ja hän on nyt myös myymälän ekotukihenkilö.
– Annan työtovereilleni tietoa ja apua ekoasioissa. Kerron esimerkiksi, mihin menee tavara, joka ei kelpaa myyntiin ja innostan kollegoita lajittelussa.
– Ilmapiiri on loistava, ja siksi olen viihtynyt tosi hyvin.
Hiltunen on saanut myös työhönvalmennusta jatkopolkua varten. Aluksi hän ei innostunut ehdotuksesta suorittaa opintoja työn ohessa. Työhönvalmentaja Milja Aro sai hänet kuitenkin miettimään asiaa uudelleen.
– Olen ajatellut suorittaa työn ohessa aluksi 1–2 markkinointiviestinnän tutkinnon osaa, ja sitten ehkä koko tutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Siten mahdollisuuteni työllistyä muualle työsopimuksen päättymisen jälkeen varmaan kasvaisivat, hän pohtii.
Tukea vahvuuksien ja tavoitteiden löytymiseen
Mi
lja Aro kertoo, että työhönvalmennus lähtee Kierkessä aina asiakkaan tarpeesta. Apu voi olla tukea CV:n tai työhakemuksen laatimisessa. Tai jos valmennukseen osallistuvalla ei ole hajuakaan, mikä seuraava tavoite on, valmentaja auttaa löytämään vaihtoehtoja keskustelemalla tämän kanssa.
– Työhönvalmentaja on tukena myös esimerkiksi opintojen suunnittelussa sekä omien vahvuuksien ja tulevaisuuden toiveiden kirkastamisessa, Aro kuvailee työtään.
– Ihmisten kohtaaminen on tässä työssä parasta ja se, että voi olla avuksi, joskus pienilläkin asioilla. Aro aloitti Kierkessä työhönvalmentajana alkuvuonna 2021. Aiemmin hän on ollut mm. myyjänä ja myymäläpäällikkönä. Nykyisessä työssä hän pääsee hyödyntämään myös liiketalouden osaamistaan.
– Harkitsen kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohella. Myös tuotekehitysen tutkinto kiinnostaa, Milja Aro sanoo.
Artikkelikokonaisuus on julkaistu Kyvyt käyttään -lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)