Satakunnan Osuuskaupassa työn muokkauksesta on tullut arkipäivää
05.06.2024
Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen
Satakunnan Osuuskauppa on maakunnan suurin yksityinen työnantaja: se työllistää 1 100 ihmistä. Yhtiössä on tehty jo vuosia työtä sen eteen, että ihmiset pystyisivät jatkamaan töissä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Työn muokkaus ja tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa ovat keskeisiä avaimia asiaan.
HR-asiantuntija Sari Salo on toiminut henkilöstöosastolla reilut 13 vuotta. Hän tukee esihenkilöitä ja työntekijöitä tilanteissa, joissa työntekijä palaa työelämään sairausloman jälkeen tai hänelle etsitään ratkaisuja työssä pysymiseen.
– Yrityskulttuuri ja käsitys työkyvystä ovat muuttuneet paljon. Ennen ajateltiin, että työkyky tarkoittaa sitä, että ihmisen pitäisi pystyä sataprosenttisesti kaikkiin tehtäviin. Viime vuosina on alettu ymmärtämään ihmisten erilaiset tilanteet ja niitä osataan paremmin sanoittaa, pohtii Salo.
Salo kertoo, että esihenkilöille on tarjottu koulutusta, jotta ihmisten muuttuvat tilanteet osattaisiin ottaa huomioon ja muokata työtä tarpeiden mukaan.
– Kukaan ei ole robotti. Elämässä voi olla henkisiä kriisejä, fyysistä vaivaa tai edessä voi olla leikkaus. Henkilöllä voi kuitenkin olla työkykyä jäljellä 80, 60 tai vaikka 50 prosenttia.
Jos henkilö pystyy tekemään edes jotain ja olemaan kiinni työyhteisössä sekä saamaan onnistumisen kokemuksia, hyötyvät siitä niin työntekijä kuin työnantajakin, kuvaa Salo työssä pysymisen merkitystä.
Mitkä tekijät vaikuttavat työkykyyn?
Osuuskaupan yksiköissä tehdään päivittäin työn muokkausta.
– Kun ongelma tulee eteen, on toiveajattelua, että tilanne paranee itsestään. Jos tilanne jätetään hoitamatta, se pahenee lähes aina, Salo muistuttaa.
Ongelma voi näkyä fyysisinä, sosiaalisina tai mielenterveyden oireina. Ongelmat voivat liittyä osaamiseen, motivaatioon tai epäselviin työn tavoitteisiin. Haasteena voi olla myös
esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittaminen.
– Hälytysmerkiksi riittää esihenkilön huolestuminen. Varhainen tuki on reagoimista tilanteeseen jo ennen sairauspoissaoloja.
Salon mielestä työyhteisössä tarvitaan aiempaa enemmän monimuotoisuuden ymmärrystä.
– Nuorilla on enemmän työn keskeytyksiä ja vaikeuksia sietää kiirettä kuin 10 vuotta sitten. Siksi on tärkeää kuunnella työntekijöitä, jotta voimme pitää heidät töissä. Esimerkiksi neurokirjon häiriöt ovat yleistyneet, joten on hyvä selvittää esimerkiksi ihmishälinän tai kirkkaiden valojen vaikutus työskentelyyn, tarkentaa Salo.
Huomio jäljellä olevaan työkykyyn
Työkyky on laaja käsite, johon kuuluvat työn sujuvuus, työpaikan yhteisöllisyys ja muut seikat sekä työntekijänoma lähipiiri. Vaikka toimintakyky olisi osin heikentynyt, ei se silti tarkoita täyttä työkyvyttömyyttä. Eniten työn muokkausta käytetään tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä mielenterveyden haasteissa.
Työn muokkausta tehdään yleensä jo ennen kuin tilanne näkyy työterveyshuollossa. Muokkausta voidaan tehdä myös lääkärinlausunnon perusteella. Tärkeintä on, että työn
muokkauksella voidaan aidosti tukea henkilön paluuta sairauslomalta, edistää työkyvyn palautumista ja parhaimmillaan estää pysyvä työelämästä syrjäytyminen.
Salo jaottelee mukautuksen keinot fyysisen työnkuormituksen vähentämiseen, työajan joustoihin ja työnkiertoon. Eri työpisteissä, kuten kassalla, varastolla, paistopisteellä, palvelutorilla, infossa ja osastoilla tarvitaan erilaisia valmiuksia.
– Esimerkiksi jos on mielenterveyden haasteita, voi olla tarpeen olla vähän aikaa poissa asiakaspalvelusta. Jos on liikkumisen esteitä, isoissa yksiköissä voi olla myös pelkästään
kassalla.
Fyysistä kuormitusta voidaan vähentää työtä muuttamalla tai vähentämällä. Työn kuormittavuutta voi vähentää myös apuvälineillä tai työskentelemällä työparin kanssa.
Avoimuus tärkeää
Myyntipäällikkö Susan Vanhatalo toimii päivittäistavara- ja käyttötavaraosastojen esihenkilönä Länsi-Porin Prismassa. Hänellä on paljon kokemusta siitä, miten työn muokkaus on auttanut kuntoutumaan tai pysymään työelämässä.
Yleisempiä terveydellisiä syitä ovat mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Joskus syynä voi olla henkilökohtainen stressi tai kriisi.
– On tärkeää, että henkilö uskaltaa lähestyä esihenkilöä ja kertoa ongelmastaan. Kun tilannetta lähdetään purkamaan, on kuormituksen taustalla usein muutakin kuin työ. Työ voikin olla lopulta piste siinä iin päällä, kertoo Vanhatalo.
Työvuorosuunnittelulla on iso merkitys.
– Mietimme yhdessä työtehtäviä, tuntien määriä tai miten henkilö haluaa jakaa tunnit viikon päiville. Työntekijät ovat kokeet tärkeänä esimerkiksi sen, että tarvittaessa voi tehdä pidempiä työpäiviä, jotta saa sitten enemmän vapaapäiviä. Toisaalta on myös henkilöitä, jotka kokevat vapaapäivinä yksinäisyyttä ja haluavat olla töissä mahdollisimman useana
päivänä, selostaa Vanhatalo.
Joskus ratkaisuna on työnkierto. Silloin henkilö voi tehdä työtä eri työpisteissä, toimipaikoissa tai eri toimialoilla, jotta työn tekemisen tavat ja paikat vaihtuvat riittävän usein.
Salo ja Vanhatalo korostavat, että työn muokkaus on yleensä tilapäistä, eikä järjestelyitä voida tehdä loputtomasti. Vaikka työntekijöiden positiivinen erityiskohtelu on mahdollista
vamman tai sairauden perusteella, ei se aina ole helppoa.
Yhteistyö työterveyshuollon kanssa
Satakunnan Osuuskauppa hyödyntää paljon työterveysneuvotteluja. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa lähtee työtehtävien ymmärryksestä, ja työkykyä, työn terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioidaan yhteistyössä. Työterveyshoitajat käyvät työpaikoilla tutustumassa työympäristöön. Työterveyslääkäri huolehtii työkykyasioiden
kokonaisuudesta ja potilaan työ- ja toimintakyvyn tukemisesta ja tekee tarvittaessa työpaikkakäyntejä. Työfysioterapeutti kehittää työergonomiaa toimipaikoissa. Hän auttaa tarvittaessa myös työn muokkauksessa.
– Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on saumatonta ja entistä ennakoivampaa, toteaa HR-asiantuntija Sari Salo.
Kun työ löytää tekijänsä Sari Salo sanoo, että Satakunnan Osuuskauppa haluaa olla monimuotoinen työyhteisö. Myöskään vamma, pitkäaikaissairaus tai osatyökykyisyys
eivät ole este päästä töihin.
– Olennaista on, että pystyy tekemään erilaisia kaupan, liikennemyymälän ja ravintola-alan töitä ja työvuoroja. Tarvitaan myös asiakaspalveluhenkisyyttä ja halua tehdä fyysisiäkin töitä.
Rekrytoinnin lisäksi osuuskauppa tekee yhteistyötä työvoimapalveluiden, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Esimerkiksi SPR Kontista on ollut työkokeilijoita, joista osa on palkattu työsuhteeseen. Kaupan alaa ovat päässeet kokeilemaan myös yläkoulun TET-harjoittelijat. Satakunnan Ammattikorkeakoulun SAMK:n kanssa käytössä on pitkät harjoitteluohjelmat
liittyen johtamisen ja esihenkilötyön tehtäviin. Yhteistyötä tehdään monen muunkin oppilaitoksen kanssa, mm. erityisoppilaitos Ammattiopisto Luovin kanssa.
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2024 (pdf).
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!