Opintovalmennus iso apu opintojen jatkamisessa
to kesäk. 13 10:08:00 2024
Inka Koskivirta on ollut Helsingin Klubitalon jäsen yli 12 vuotta. Hän liittyi jäseneksi, koska kuuli mahdollisuudesta opintovalmennukseen. Klubitalo on tarjonnut myös työmahdollisuuksia. Helsinkiläinen Koskivirta etsii osa-aikatyötä oikoluvun parista.
Inka Koskivirta toimi kanssatutkijana Suomen Klubitalojen OSSI- yhteistutkimushankkeessa vuosina 2020–2022. Sitaatit ovat poimintoja hänen hankkeelle tuottamastaan tutkimusosiosta.
”Monelle sairaalasta kotiutuneelle opiskelijalle Klubitalo voi tarjota vaihtoehdon kotona tai päiväsairaalassa olemiseen. Voi olla helpompaa tarttua opiskeluunkin, jos onnistuu lähtemään pois kotoa tekemään itselleen mielekkäitä asioita. Klubitalolle voi myös tulla saamaan opintovalmennusta esimerkiksi tilanteessa, jossa opintojen loppuun saaminen tuottaa haasteita.”
Koskivirta opiskeli Helsingin yliopistossa käännösviestintää ja seemiläisiä kieliä, kuten
hepreaa.
”(minäkin) Liityin jäseneksi opintovalmennuksen takia. Olin opiskellut jo pitkään ja olin graduvaiheessa, jolloin ongelmat alkoivat, koska opinnoissa ei ollut enää kurssien tarjoamaa struktuuria. Opiskeluarki piti rakentaa itse, mikä on usein hankalaa, etenkin, jos taustalla on mielenterveyden haasteita. Tämän takia olin tutkimuksessamme kiinnostunut juuri opintovalmennuksesta Klubitalolla, ja siitä muodostuikin oma tutkimusaiheeni.”
Koskivirran tutkimustulokset perustuvat Klubitalojen jäsenten teemahaastattelujen kokemusohjautuneeseen analyysiin, jossa Koskivirta pohtii myös omia kokemuksiaan Klubitalon opintovalmennuksesta, yhteisöstä ja arjesta.
Klubitalo tukee opiskelijan arkea
”Klubitalo voi vahvistaa opiskelevien jäsentensä arjen sujumista. Se on paikka, jossa voi tutustua uusiin ihmisiin omaan tahtiin, jos kärsii esimerkiksi arkuudesta. Opiskelevan jäsenenkin on tärkeää saada sekä vertaistukea että ohjausta ja tukea henkilökunnalta. On myös mahdollista, että esimerkiksi opintovalmentajan kanssa jutellaan muustakin kuin opinnoista.
Tästä ohjaussuhteen sisällä koetusta kaveruudesta syntyy tunne, että minusta pidetään ja olen hyväksytty ihmisenä. Opiskelijalla kun voi olla häpeää ja huonommuuden tunnetta mielenterveysongelmista sekä niiden aiheuttamasta hitaudesta, keskittymisvaikeuksista ja muista hankaluuksista. Valmennussuhteessa voi saada myös rohkeutta oman mukavuusalueen ulkopuolelle uskaltautumiseen.
Voi nähdä itsensä opiskelijana
Klubitaloissa kokoontuu opiskelijoiden vertaisryhmiä, joissa voidaan tuoda keskusteluun erilaisia opiskeluun ja oppimiseen liittyviä aiheita, esimerkiksi vaihtoehtoiset opiskelumenetelmät. Ryhmissä voi löytää konkreettisia keinoja opiskeluun. Klubitalolla voi toimia myös opiskeluryhmä.
Omalla Klubitalollani se on Get Stuff Done. Itsenäisen opiskelun tukena siellä hyödynnetään Pomodoro-tekniikkaa: ajastetaan 25 minuutin opiskelujakso, jonka jälkeen pidetään tauko. Jaksoja voidaan toistaa useampia. Tauon aikana voi kertoa, mitä sai aikaan jakson aikana. Klubitalossa voikin alkaa hahmottaa itsensä ei niinkään mielenterveyskuntoutujana, vaan opiskelijana.
Uusia taitoja ja saavutuksia
Klubitalolla voi myös vahvistaa tai hankkia erilaisia taitoja sekä itseluottamusta. Sieltä voi esimerkiksi päästä puhumaan omista kokemuksistaan vaikkapa oppilaitokseen. Näin monissa opinnoissa tärkeät esiintymistaidot vahvistuvat ja rohkeus kasvaa.
Jäsenellä saattaa olla työkokemusta, mutta hän ei voi mennä työelämään esimerkiksi terveydellisten haasteiden takia. Tällöin Klubitalon ylläpitämiseen liittyvät työtehtävät voivat saada isomman merkityksen. Tämä voi myös luoda opiskelijalle turvaa: minun ei ole pakko alkaa suorittaa tai edetä opinnoissa tai työllistymisessä, jotta saisin olla jäsen.
Klubitalon toiminnasta etääntyneen tai kokonaan irrottautuneen opiskelijankin kannalta talon sekä sen yhteisön luoma turva ja taustatuki on tärkeää. Jos eteen tulee uusia vaikeuksia opinnoissa, hän voi aina kääntyä Klubitalon sekä opinto- tai työvalmentajan puoleen. Toisin kuin ehkä opettajilla tai muilla oppilaitosten työntekijöillä, Klubitalon opintovalmentajalla on ymmärrystä mielenterveyden haasteiden opiskelulle aiheuttamista vaikeuksista, mutta toisaalta hän ei liikaa korosta niiden tai diagnoosien erityisyyttä. Hän voi tarjota opiskelijan arkeen limittyvää ja joustavaa tukea, joka ei vaadi ajanvarauksia tai palvelutarvearviointeihin vastaamista.”
Kuntoutusvaihtoehdot haussa
Inka Koskivirta on selvitellyt kuntoutusmahdollisuuksiaan ensin Kevasta, sitten Kelasta, kun kävi ilmi, että Kela on hänelle oikea taho. Nyt keväällä 2024 vaihtoehtoina ovat Kelan tukema ammatillinen kuntoutusselvitys tai koulutus.
Työelämä kiinnostaa ja houkuttaa. Koskivirta toivoo löytävänsä esimerkiksi lehtien oikolukutyötä, jossa hän saisi käyttää vahvuuksiaan: tarkkuutta ja suomen kielen osaamista.
– Muutama vuosi sitten olisin voinut etsiä työkokeilupaikan Live Palveluiden kautta, mutta työllistyin silloin OSSI-hankkeeseen. Sen jälkeen olen tehnyt satunnaisesti töitä käymällä kertomassa kokemuksistani esim. Kuntoutuspäivillä ja oppilaitoksissa, hän kertoo.
Koskivirta käy edelleen Klubitalolla noin kerran viikossa. Hän tekee lehden oikolukua, omia kurssitehtäviä ja seurustelee muiden jäsenten ja henkilöstön kanssa. Tähänkin elämäntilanteeseen Klubitalo sopii hyvin.
**************
Yhteisöllisestä osallisuudesta yksilöllisiin siirtymiin OSSI -yhteistutkimushanke (2020–2022)
Suomen Klubitalot ry toteutti Yhteisöllisestä osallisuudesta yksilöllisiin siirtymiin, OSSI -yhteistutkimushankkeen vuosina 2020–2022. Yhteistutkimus tarkoittaa sitä, että kanssatutkijoiden lisäksi myös Klubitalojen muut jäsenet sekä henkilökunnan ja johdon edustajat pääsevät mukaan sen toteuttamiseen. He ovat osallistuneet muun muassa tutkimuskysymysten muotoiluun ja haastatteluihin, työstäneet tutkimustuloksia työpajoissa sekä pohtineet niiden pohjalta keinoja omien talojensa toiminnan kehittämiseen.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yhteistutkimuksen avulla jäsenten yhteisöllistä osallisuutta Klubitaloissa sekä tukea heidän yksilöllistä toipumistaan sekä edistää tutkimuksen keinoin heidän liittymistään ja siirtymistään myös yhteisön ulkopuolelle.
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2024 (pdf, avautuu uuteen välilehteen).