Osatyökykyiset ja työeläkeuudistus 2017
29.11.2016
Kuva: Olli Häkämies
Vuoden alusta astuu voimaan Työeläkeuudistus 2017. Julkisuudessa on puhuttu lähinnä eläkeiän nostosta, mutta kokonaisuudessaan uudistus on paljon laajempi. Uudistus vaikuttaa myös osatyökykyisten asemaan.
Vaikka eläkeikä nousee, uudistus vakauttaa eläketurvaa ja parantaa kertyviä eläkkeitä. Juuri eläkeiän nousu parantaa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien eläkkeen laskutapaa. Uudistuksen myötä työkyvyttömyyseläkkeeseen mukaan laskettava aika työkyvyttömyydestä vanhuuseläkkeelle, eli ns. tuleva aika, pitenee. Tämä parantaa eläkekertymää ja eläkkeen määrää. On hyvä muistaa, että kulloinkin voimassa olevat työeläkelait vaikuttavat henkilön työeläkekertymään vain lakien voimassaoloajan. Nämä kaikki kertymät vaikuttavat omalta osaltaan aikanaan henkilölle maksettavaan eläkkeeseen.
Aiemmat ja uudet kertymät rinnakkain
Uudistuksen jälkeen palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskennan perusteena olevasta palkasta. Tällä voi olla merkittävä vaikutus jatkossa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien eläkkeisiin, etenkin mitä nuorempi henkilö on. Ensi vuodesta eläkekertymän ikäraja alenee 18 vuodesta 17 vuoteen, mutta tutkintoon johtava opiskelu kerryttää työeläkettä edelleen vasta 18-vuotiaasta lähtien. 24–55-vuotiaina työkyvyttömyyseläkkeelle joutuville säilyy tärkeänä etuna pysyvä kertakorotus, kun eläke on jatkunut yhtäjaksoisesti viisi vuotta.
Korotus on sitä suurempi, mitä nuorempana työkyvyttömyys on alkanut. Pieneksi jääviä työeläkkeitä täydennetään edelleen Kelan maksamilla eläkkeillä.
Kannusteita työhön osatyökykyisille
Työkyvyttömyyseläkkeille joutuvien määrä on ilahduttavasti vähentynyt jatkuvasti. Lisäksi yhä useampi työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään osittaisena. Siksi osatyökykyiselle on oleellista, että hänen tekemänsä ansiotyö parantaisi hänen tulevaa eläketurvaansa. Eläkkeensaajalla on täyden työkyvyttömyyseläkkeen aikana oikeus ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana enintään 60 prosenttia eläkkeen alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta. Jos prosenttimääräinen raja jäisi pienemmäksi kuin 743,84 euroa kuukaudessa (vuonna 2016), saa kuitenkin ansaita ainakin tämän verran.
Jos työhön paluuta yrittävän työmahdollisuudet paranevat, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Kun työ päättyy, työkykyä ei arvioida uudelleen, vaan eläkkeen maksu jatkuu. Tämä määräaikainen laki lepäämäänjättämisestä jatkuu ainakin vuoden 2020 loppuun asti.
Osatyökykyisten asia osana kärkihankkeita
Eläkkeen ohella ansiotyötä tekevillä kertymä on 1,5 prosenttia vuosiansioista. Siirtymäajalla vuoden 2025 loppuun asti 53–62-vuotiaiden 1,7 prosentin kertymä vuodessa koskee vain niitä, jotka eivät ole eläkkeellä tai esimerkiksi joiden työkyvyttömyyseläke on päättynyt (lepäämäänjättäminen ei riitä). Työkyvyttömyysaikaiset kertymät lisätään vanhuuseläkkeeseen, mutta ne on erikseen haettava, jotta ne liitetään mukaan eläkkeen maksuun.
Parhaillaan pyritään varmistamaan, että työeläkevakuutettu ansiotyö parantaisi osatyökykyisen eläkekertymää aukottomasti erilaisissa tilanteissa. Tätä selvitetään STM:n johdolla lukuisten asiantuntijoiden voimin ns. kannustinloukkutyöryhmässä. Asian tärkeyttä kuvaa, että se lukeutuu maamme hallituksen kärkihankkeisiin.
Kimmo Kontio
Eläketurvakeskus
Lisätietoa työeläkeuudistuksesta ja työeläketurvasta saa Eläketurvakeskuksesta
ja kaikista työeläkelaitoksista sekä tyoelake.fi- ja elakeuudistus.fi -nettipalveluista.