Kierrätys tuotteistuu: SPR:n Kontti-toiminta tuotti 2,5 miljoonaa
22.12.2014
Teksti: Tiina Jäppinen
Kuva: Kimmo Brandt
Suomen Punaisen Ristin kierrätystoiminta on muuttunut merkittäväksi työllistämistoiminnaksi, joka tuotti vuonna 2013 noin 2,5 miljoonaa euroa. Tuotosta puolet menee SPR:n paikallisosastoille, 25 prosenttia katastrofialueille ja toinen neljännes Kontin omaan kehittämistoimin-taan – ja siitäkin suurin osa työllistämispalveluihin, kertoo Kontin työllistämistoiminnan päällikkö Ari Montonen.
– Meille on annettu tietyt tulostavoitteet ja niihin pyrkiminen on meille tärkeää – eli varojen kerääminen. Toiminta pitää olla kannattavaa, mikä tuo työhömme hyvän potkun.
– Monesti kysytään, paljonko Kontti tienaa per henkilö työllistämistoiminnallaan. Ei voi ajatella, eikä edes olisi mahdollista, että porukkaa otettaisiin paljon vain siksi, että saadaan rahaa. Vain järkevällä työllistämistoiminnalla voidaan tehdä tulosta, korostaa Montonen.
Hän painottaa, että toiminta on yhteiskunnalle kannattavaa, vaikka laskisi pelkästään euroja.
– Jokainen pitkäaikaistyötön, joka on palkkatuella välityömarkkinoilla, ei ole silloin kuntaosuuslistalla kuluttamassa työllisyyteen budjetoitua rahaa, hän toteaa.
Kontin tavarataloissa ei ole vapaaehtoisia, vaan osa-aikaiset palkkatuetut henkilöt ovat palkkasuhteessa.
– Työntekijöiden palkat ovat kohtuullisen pieniä, mutta työehtosopimuksen mukaisia ja useimmiten ylittävät peruspäivärahan, sanoo Montonen.
Tuotteistuksen voima
Kontin toimintaa on ollut tukemassa kansainvälinen konsulttiyhtiö pro bonona hyväntekeväisyyden periaatteella.
– Olemme paneutuneet siihen, mitä sidosryhmät, kuten rahoittajat, lainsäätäjät, työntekijät, asiakkaat ja yritykset haluavat meidän työllistämistoiminnalta. Siltä pohjalta olemme luoneet toiminnan linjoja ja kehittäneet niitä yleiskäytettäviksi työllistämismalleiksi, Ari Montonen kertoo.
– Kirkas tavoite on, etteivät ihmiset tule meille säilöön vaan tekemään järkevää toimintaa, jolloin työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista.
Konteissa myydään lahjoituksena saatua tavaraa. Kontin tavarataloissa on osa-aikaisissa töissä palkkatuella noin 1 100 henkilöä. Esimiestehtävissä on 60 henkilöä.
Miten pitkälle liiketoiminnan kehittämisessä voi välityömarkkinoilla mennä?
– Raja tulee kilpailulainsäädännöstä. Meidän toiminta pitää olla sellaista, miten avoimien markkinoiden yritykset eivät voi toimia. Voimme silti tehdä asiat ammattimaisesti ja isosti, vastaa Montonen.
– Meidän pitää terästää työllistämistoimintaa vielä paljon. Tarvitaan enemmän indikaattoreita ja mittareita, joilla edistymistä mitataan sekä hyvin selkeitä etenemismalleja.
Kontti Habitaressa
Kontti osallistui, ilmeisesti ensimmäisenä välityömarkkinoiden toimijoista, maamme suurimpaan sisustusalan tapahtumaan, Habitare-messuille. Osasto sijaitsi antiikkituotteiden puolella. Kauppaa syntyi hyvin ja Kontti sai näkyvyyttä.
– Solahdimme joukkoon ja palaute oli hyvää koko messujen ajan. Kontin tukityöllistetyt olivat tärkeässä osassa koko messujen ajan, sanoo Montonen.
– Kontin brändäys on tärkeää, jotta myymälätoiminnasta saadaan ammattimaista toimintaa. Esimerkiksi myymälän tuotepäällikkö vastaa siitä, että Kontti näyttää tavaratalolta erottuen perinteisestä kirpputorista. Tarjoamme ihka aidon kaupan alan toimintaympäristön. On tulosyksiköt, joilla on omat vastuut ja budjetit. On todelliset työtehtävät ja olosuhteet. Jos joku on sairauslomalla, tehtävä pitää täyttää. Työmotivaatio pysyy korkealla, kun ei tarvitse seistä ovenpönkkinä. Heidän työnsä meille on tosi tärkeää, muistuttaa Ari Montonen.
Volyymin merkitys
– Kun toimipisteitä on paljon ja työllistämistoiminnan volyymit korkealla, mahdollistaa se toiminnan kehittämisen, kertoo Ari Montonen.Hänellä on kokemusta toistakymmentä vuotta työllistämisasioista mm. henkilöstövuokrauksessa ja Turun kaupungin kuntakokeilussa.
Kontin uudet työntekijät aloittavat tavaraprosessin alkupäästä eli siitä, kun tavara lahjoitetaan Konttiin. Sen jälkeen tehtävistä siirrytään lopulta paikkaan, jossa tavara myydään ulos.
– Eteneminen riippuu niin työntekijästä itsestään kuin yksikön tilanteesta. Työntekijälle voidaan määrittää myös oma tehtävä hänen kykyjensä mukaan, kertoo Ari Montonen.
Työntekijöille tarjotaan mahdollisuus koulutukseen ja heitä tuetaan tulevaisuuden suunnittelussa. Ohjauskeskustelut ovat tärkeä osa tukityöllistettävän työsuhdetta.
– Meillä on vahva osaaminen työn ja työhönohjaamisessa, sanoo Montonen.
Hän muistuttaa, että alueellinen yhteistyö elinehto. Ilman hyvää vuoropuhelua TE-hallinnon kanssa Kontit eivät pystyisi toimimaan. Yhteistyö on tärkeää niin työvoiman saannin kuin siirtymien kannalta. Alueilla on verkostoiduttava.
– Esimerkiksi Tampereella TE-hallinto on onnistunut loistavasti asiakashankinnassa eli siinä, keitä meille tulee ja pyrkii. Joensuussa on tehty taas hyviä polutuksia, koska heillä on ollut yhteistyötä alueen muiden työllistämishankkeiden kanssa, sanoo Ari Montonen.
Koulutuksessa Kontit tekevät yhteistyötä oman alueen oppilaitosten kanssa. Osaan koulutuksista haetaan työvoimapoliittisista avustusta, osaan ei. ELY-keskukset eivät rahoita esimerkiksi ammattikoulutusta, johon Kontti-ketju käyttää puolestaan oma-rahoitusta.
Artikkeli julkaistu Kyvyt käyttöön 2/2014 -lehdessä.