Aivoinfarkti muutti muttei päättänyt uraani

21.06.2018

Alkuperäinen teksti: Tiina Laaninen
Lyhennetty versio: Kati Savela
Kuvat: Ari Korkala

Aivokasvain ja aivoinfarkti eivät vieneet oopperalaulaja Juha Uusitalon elämäniloa. Suuret estradit on pitänyt jättää taakse, mutta musiikki on yhä miehen intohimo ja ammatti.

Juha Uusitalo palasi Sveitsistä Tampereelle, kun kansainvälinen ura oopperalaulajana näytti olevan ohi.
– Tunnen, että jokin kansainvälinen ovi on vielä avautumassa, hän sanoo tamperelaisen museoravintola Valssin terassilla.

Oopperalaulaja Juha Uusitalo sanoo olevansa onnellinen mies. Siitä huolimatta, että ensin aivokasvain ja sen jälkeen aivoinfarkti ovat vieneet mieheltä suurten estradien oopperaroolit, toimeentulon kivijalan, lauluäänen syvyyttä ja itsetuntoa. Tärkeimmät ovat kuitenkin edelleen elämässä läsnä: läheiset ihmiset ja musiikki.

– Jokainen vakavasti sairastuva joutuu käymään läpi epätoivoisiakin hetkiä. Jossakin kohtaa on valittava, jääkö rypemään itsesääliin vai katsooko eteenpäin. Minä valitsin jälkimmäisen.

Uusitalo kuvailee sairastumisiaan, leikkausta ja kuntoutumisiaan oppikoulukseen.

– Vaikka en ole kuntoutunut ennalleen, pystyn jo ajattelemaan, että samalla kun olen joutunut luopumaan jostakin, eteeni on avautunut myös uusia ovia.

Harrastuksesta tuli työ

Musiikki on kuulunut Uusitalon elämään pikkupojasta lähtien. Hän aloitti pianonsoiton 7-vuotiaana, mutta haaveili klarinetista. Poika pestasi trumpettia soittavan isoveljensä lainaamaan hänelle seurakunnan soitinkaapista klarinetin.
– Klarinettia ei löytynyt, mutta veljeni toi vanerilaatikossa poikkihuilun. Sen ääni oli ala-arvoinen, mutta paremman puutteessa se sai kelvata.

Vuosien varrella huilu vaihtui parempaan, ja harrastus muuttui työksi. Kolmikymppisenä Uusitalo oli Kansallisoopperan huilisti. Mielessä kyti kuitenkin palo näyttämölle.

Ilman ex-vaimon rohkaisua Uusitalosta olisi tuskin tullut oopperaestradien tähteä. Ex-vaimo nimittäin kuuli, kun mies lauloi suihkussa ja patisti miestä laulutunneille. Uusitalo pyrki Sibelius-Akatemian laulupuolelle, muttei tullut valituksi. Hän pääsi kuitenkin oppilasesitykseen, josta hänet huomattiin.
– Kai se oli massiivinen ääneni, läsnäoloni laulaessa ja omintakeinen äänentuottotapani, joiden ansiosta minut pantiin merkille, arvioi Uusitalo.

Mies kiersi ensin maakuntien oopperaesityksissä ympäri Suomea, mutta pian työtarjouksia alkoi tulla myös maailmalta. Urakiito oli päätähuimaava. Isoista estradeista ja oopperarooleista tuli Uusitalolle arkipäivää.

Lauloin leikkauksessakin

Marraskuussa 2008 Uusitalolla oli neljä esitystä Wagnerin Wandererina Firenzessä. Kaksi lähes kuuden tunnin esitystä oli takana ja edessä vapaapäivä. Mies vuokrasi puolisonsa Johannan kanssa auton ja lähti ajelemaan kohti Välimerta, kun päätä alkoi äkisti vihloa ja mahaa kiertää. Kun edes vesi ei pysynyt enää sisässä ja pääkipu sumensi näköä, Uusitalo suostui siihen, että puoliso ajoi takaisin hotellille. Oopperatalon lääkäri hälytettiin paikalle. Hän mittasi laulajan verenpaineen ja lähetti tämän sairaalaan.
– Vielä siinäkään vaiheessa, kun lääkäri sanoi, että minulla on kasvain päässä, en uskonut, että minulle voisi käydä näin.

Aivokasvain leikattiin joulukuussa Uusitalon silloisessa kotimaassa Sveitsissä.
– Leikkaus kesti yli yhdeksän tuntia, mutta olin koko ajan hereillä. Kasvain sijaitsi niin lähellä puhekeskusta, että kirurgi halusi varmistaa, etten menetä puhekykyäni. Välillä lauloin, välillä luettelin numeroita.

Leikkaus onnistui hyvin. Uusitalo aloitti Esa-Pekka Salosen kanssa Euroopan konserttikiertueen vain kolme kuukautta myöhemmin. Hän sai vielä sädehoitoja ja söi kemotabletteja. Menneestä muistutti lähinnä vain kolmen kuukauden välein tehty kontrolli Sveitsissä.
– Syksyllä 2011 kontrollikuvat paljastivat aneurysman eli aivovaltimon pullistuman. Se hoidettiin rivakasti ruiskuttamalla reisisuontani pitkin nestemäistä platinaa pullistuman päälle. Kaiken piti olla kunnossa.

Aivoinfarkti muutti kaiken

Täyspysähdys tuli vain vähän myöhemmin, lokakuussa 2011. Uusitalo oli käymässä Suomessa ja kyläili konserttiaan edeltävänä iltana ystäviensä luona. Kahvipöydässä kontrolli oikeaan käteen ja jalkaan katosivat niin, ettei laulaja saanut irrotettua otettaan kahvikupin korvasta.

– Lähdimme isännän kanssa sairaalaan. Minulle tehtiin joitakin tutkimuksia, mutta selviydyin niistä hirmuisella tsemppauksella ja minut passitettiin hotellille lepäämään. Yöllä heräsin siihen, ettei oikea puoleni liikkunut lainkaan.

Jälkikäteen on helppo sanoa, ettei hänen olisi pitänyt suostua lähtemään sairaalasta. Tai ettei hänellä olisi pitänyt odottaa yöllä herättyään aamuun asti, vaan soittaa ambulanssi heti. Kohtaus osoittautui aivoinfarktiksi.

– Sairaala on myöntänyt hoitovirheensä. Enää en silti mieti, voisinko yhä laulaa oopperalavoilla, jos olisin saanut heti oikean diagnoosin ja hoidon. On ollut pakko uskoa, että kaikella on jokin tarkoitus.

Sairaus oli vaikea hyväksyä

Pohjalaisella sisulla laulaja päätti salata terveysongelmansa ja palata nopeasti takaisin töihin. Hän uskoi olevansa taas pian entisensä.

– Juna-asemalla matkalaukut tippuivat käsistäni. Kun estradilla keihäs valahti kädestä, ääni takkusi ja liikkuminen oli kömpelöä, tie alkoi nousta pystyyn.

Huhut Uusitalon kunnosta alkoivat kiiriä. Jo sovittuja töitä meni ohi suun ja vuosia eteenpäin täynnä ollut kalenteri tyhjeni. Työn mukana karisi itsetuntoa. Jossakin kohtaa koti Sveitsissä vaihtui Tampereen Pyynikkiin. Oli aika tunnustaa tosiasiat: tie oopperalavojen tähtenä oli ainakin toistaiseksi ohi.

Pikkuhiljaa aloin ymmärtää, kuinka tärkeää on hyväksyä sairautensa ja elää sen ehdoilla. Tai olla kiitollinen siitä, että on vain kömpelö, muttei toispuolihalvaantunut.

Jonkin uuden ovella

Musiikista Uusitalo ei ole luopunut. Ääni on palautunut ennalleen, ja hän harjoittelee laulua päivittäin.
– Toissasyksynä lauloin Kansallisoopperassa Pajatson Tonion rooliin, josta oli tehty sattumoisin ontuva. Konkkaava rooli oli kuin tehty minulle!

Tällä hetkellä ison osan arjesta vie kuntoutuminen. Uusitalo vesijumppaa viikoittain, nostelee kahvakuulia ja käy kiropraktikolla sekä Trigger-pistekäsittelyssä. Ajaminen automaattivaihteisella autolla onnistuu, mutta kirjoittaminen on hankalaa. Arjen hyviin hetkiin kuuluvat päiväunet sekä kotihetket puolison ja koiran kanssa.

– Nukkumaan pyrin menemään hyvissä ajoin, sillä tarvitsen nykyään paljon unta.

Uusitalon työkalenterissa on jonkin verran konsertteja. Uutta työsarkaa on löytynyt mestarikurssien pitämisestä ja laulutuntien antamisesta. Työtarjouksia musiikkitalojen johtotehtäviin ympäri maailmaa on tullut, mutta toistaiseksi Uusitalo ei ole niihin tarttunut – oman äänen kehittämiseen ei silloin jäisi aikaa.

– Iloitsen siitä, että ennätin saavuttaa urallani näköalapaikan ja pääsin työskentelemään maailmalla arvostamieni ihmisten kanssa. Tunnen, että jokin kansainvälinen ovi on vielä urallani avautumassa, vaikken vielä tiedä, mikä ovi tai koska sen aika on.

Artikkeli ilmestyi kokonaisuudessaan Aivoterveys-lehdessä numero 1/2017.
Jutun voi lukea osoitteessa www.aivoliitto.fi/aivoterveys-lehti/ henkilot/musiikista_ja_elamanilosta_ en_luovu

Lyhennetty artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2017 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

---

Aivoinfarktin sairastaneista noin puolet palaa töihin

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)
tarkoittaa aivoverenkierron tilapäistä ja vielä korjaantuvaa häiriötä (TIA) taikka pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee esim. motorisia tai kielellisiä vaikeuksia.

Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita on Suomessa arvioitu olevan noin 100 000 (v. 2015). AVH:n sairastaneen työhön paluu riippuu sairauden oirekuvasta, mutta myös siitä, kuinka pian ja millaisena hänen kuntouttamisensa alkaa. Kuntoutuksen pitäisi alkaa jo sairaalassa ensimmäisen viikon aikana tai kun sairastuneen terveydentila sen sallii. Kuntoutuksen tulisi jatkua täysillä ainakin muutaman kuukauden ajan.

AIVOVERISUONITUKOS ELI AIVOINFARKTI
on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Siksi paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa. Syynä voi olla myös esim. sydämestä tai kaulavaltimosta tullut hyytymä.
Aivojen toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus.

AIVOLIITON JA KRUUNUPUISTON KUNTOUTUSKESKUKSEN Onnistunut työhön palaaminen -projektissa (2011−15) kävi ilmi, että lähes kaikki AVH:n saaneet haluaisivat palata töihin. Entiseen työhönsä palaa noin puolet, mutta usein työnkuvaa täytyy mukauttaa. Tämä on usein kiinni työnantajasta, mutta mukautusten mahdollisuudet riippuvat myös ammatista.

Työhön paluuta AVH:n jälkeen kannattaa asiantuntijoiden mukaan tavoitella. Ellei sitä edes yritetä, sairauden läpikäyneen voimavarat ja ammattitaito menevät hukkaan.

Lähde: www.aivoliitto.fi

LISÄTIETOA:
www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_ (avh)/nuoret_avh_n_sairastaneet/avh_ ja_tyoelama