Keittiötöistä kokemusasiantuntijaksi - Selkeät ohjeet ja aikataulutus helpottavat autismin kirjon henkilön työntekoa
09.06.2017
Teksti ja kuva: Kati Savela
Autismin kirjon henkilöiden työntekoa tukevat selkeät kirjalliset ohjeet, vähäinen häly ja muut aistiärsykkeet sekä työyhteisö, joka ei odota kaikkien olevan samanlaisia. Orjo Pättiniemi jäi kerran työyhteisön ulkopuolelle, mutta löysi mielekkäitä tehtäviä Autismisäätiöstä.
Autismisäätiön tiloissa Vallilassa näkeeuseita lepäämään houkuttelevia hiljaisia ja hämäriä tiloja säkkituoleineen. Autismin kirjon ihmisille lepohetket runsaasta äänimaailmasta tai näköaistia kuormittavista tiloista ovat usein tarpeen. Nykyaikana tällaisia tiloja voisi kuvitella suositeltavaksi millä työpaikalla tahansa työhyvinvoinnin turvaamiseksi.
Hallintoassistenttina Autismisäätiöllä työskentelevä Orjo Pättiniemi on luvannut kertoa, miten autismikirjo yleensä ilmenee ja miten se vaikuttaa työllistymiseen ja työpaikalla toimimiseen. Aloitetaan älykkyydestä. Suurimmalla osalla on joko normaali tai tavallista korkeampi älykkyysosamäärä, ja noin neljäsosalla puolestaan kehitysvammadiagnoosi.
– Autismikirjon ihmisiin liitetään usein adjektiivit outo ja eristäytyvä. Kontekstisokeus on yleinen piirre eli niin sanotut kirjoittamattomat säännöt eivät ole kovinselviä. Työpaikan kahvipöytäkeskustelut voivat olla vaikeita, koska niihin ei ole olemassa selkeää sosiaalista mallia. Tai autismin kirjon henkilö voi pitää hymyilyä aina merkkinä iloisuudesta, vaikka se ei aina olekaan asian laita, Pättiniemi kuvailee.
– Vaikka sosiaalinen kanssakäyminen on usein autismin kirjon henkilölle haasteellista, tilanne voi olla päinvastoin, kuten minulla. Vaikka sosiaalinen kanssakäyminen on minulle helppoa, tilanteiden tunnistaminen on välillä haasteellista, hän lisää.
Vaikka näitä yleisiä piirteitä löytyy, Pättiniemi korostaa, että mitään selkeää autismin kirjon ihmistyyppiä ei ole olemassa. Joillakin jotkin tyypilliset piirteet ovat vahvempia, toisilla ne eivät näy ulospäin lainkaan.
Keittiötöistä kouluttajaksi
Moni autismin kirjoon kuuluva lapsi ja nuori opiskelee erityisopetuksessa. Peruskoulu voi vielä sujua, mutta osa heistä putoaa koulutuksen kelkasta, jos jatkaa luokattomaan lukioon tai muihin opintoihin, joissa ei ole valmiiksi annettua lukujärjestystä. Itsenäinen opintojen järjestely on joillekin ylivoimaista.
Pättiniemi itse oli erityisopetuksessa peruskoulun ajan ja siirtyi sitten tavalliseen lukioon. Sen jälkeen hän opiskeli japanologiaa Vaasassa. Opintojen ohessa hän teki keittiötöitä vuoteen 2013 saakka.
– Viimeisessä keittiöalan työpaikassa työsopimukseni purettiin koeajan jälkeen. Syynä oli kuulemma se, etten osannut puhua työtovereiden kanssa. Pätevyyttänikin epäiltiin, mutta olin tehnyt samoja töitä vuosikausia ilman mitään ongelmia, Pättiniemi kertoo ikävästä kokemuksestaan.
Pättiniemi aloitti Autismisäätiössä keväällä 2015 hallintoassistenttina aluksi noin vuoden työsuhteessa, jota on jatkettu. Hän on muun muassa ollut järjestämässä autismielokuvafestivaaleja Helsingissä kahtena vuonna, viimeksi huhtikuussa 2017. Festivaali on autisminkirjon henkilöiden järjestämä. Pättiniemen tehtäviin on kuulunut muun muassa hankintojen kartoituksia. Lisäksi hän on ollut kokemusasiantuntijana säätiön järjestämissä koulutuksissa. Neuropsykiatrisen valmennuksen koulutuksia pidetään esimerkiksi yhdistysten tai järjestöjen henkilökunnalleen järjestäminä tai julkisina koulutuksina.
– Nykyisessä työssäni riittää haasteita enemmän kuin entisissä. Se sopii minulle mainiosti!
Kirjoittamattomat säännöt vaikeita
Noin 10−15 prosenttia autismin kirjon ihmisistä on työelämässä. Orjo Pättiniemen mukaan ei ole erityisiä aloja, joille autismin kirjon omaava ihminen ei soveltuisi töihin. Tietelijöissä autismikirjon ihmisiä on poikkeuksellisen paljon. Huippututkimuksessa voi olla hyötyä yleisistä autistisista piirteistä, kuten pikkutarkkuudesta ja järjestelmällisyydestä. Tarkkuudesta on hyötyä myös esimerkiksi arkistoinnissa ja kirjastojen työtehtävissä. Osalla on erityisen hyvä jonkin kapean sektorin osaaminen.
– Mielikuva hajamielisestä professorista voi hyvinkin olla juontunut autistisista piirteistä, Pättiniemi naurahtaa.
Työnhakuakin voi vaikeuttaa se, että ei hallitse kirjoittamattomia sääntöjä.
– Kun työhakemuksiin ei aina tule vastausta, autismin kirjon henkilö voi ajatella, että vika on itsessä. Tietämättömyyden tilassa oleminen ylipäänsä on vaikeaa. Työmarkkinoille pääsemistä saattaa vaikeuttaa juuri se, että puuttuu hakemuksissa ja haastatteluissa vaadittavaa pelisilmää. Ääneen lausumattomana sääntönä voi olla myös ns. sosiaalisuus, riippumatta siitä, onko se oleellinen piirre itse työtehtävissä.
Selkeät toimintaohjeet työn ja opiskelun tueksi
Työpaikalla toimimista helpottaa se, että tilassa on mahdollisimman vähän hälyä, ohjeistukset annetaan kirjallisena ja annetaan selvät aikataulut. Näistä on toki hyötyä myös muille kuin autismin kirjon ihmisille. Aistiyliherkkyys on kuitenkin tavallista yleisempää heidän keskuudessaan. Sen vuoksi Autismisäätiön tiloissa on aistien lepuuttamiseen tarkoitettuja paikkoja. Säätiön tiloissa on mm. työ- ja päivätoimintaa, työllistymisen tukipalveluita ja vertaisryhmiä.
– Minunkin on sanottu tietävän paljon asioista. Olen kiinnostunut historiasta, elokuvista, science fictionista ja Japanista. Itseäni kiinnostavista asioista muistankin paljon ja yksityiskohtaista tietoa, Orjo Pättiniemi kertoo yhdestä ominaisuudestaan, jonka keskustelukumppanit usein pian huomaavatkin.
Autismin kirjo ja työelämä
Autismin kirjon häiriöt ovat neurobiologisia tiloja, joihin kuuluvat autismi, Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö, laaja-alainen kehityshäiriö ja epätyypillinen autismi. Suomessa autismikirjon henkilöitä on arviolta noin 80 000. Autismikirjon piirteitä ovat esim. poikkeavuudet kommunikaatiossa, sosiaalisessa kanssakäymisessä ja käyttäytymisessä.
On monia keinoja parantaa autismin kirjoon kuuluvan mahdollisuuksia löytää töitä. Sellaisia ovat esim. ammatillinen kuntoutus, Kelan uusi TEAK eli työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, työhönvalmennus ja Autismisäätiön työpajatoiminta. Osallistumalla pajojen toimintaan osallisuuden kokemus ja sosiaaliset taidot lisääntyvät. Tämä mahdollistaa pyrkimisen työmarkkinoille. Autismikirjolaisten kuntoutus on tutkitusti kannattavaa. Yhteiskunta säästää ja kuntoutujan hyvinvointi lisääntyy.
Työtehtävien räätälöinti työntekijän vahvuuksien ja muiden ominaisuuksien tai taitojen mukaan on useinkin mahdollista, jos sitä aletaan selvittää. Hyvän toimiston suunnitteluohjeita noudattamalla voidaan työpaikan fyysisistä olosuhteista saada sopivat myös aistiyliherkkyyksistä kärsiville. Muita keinoja työn sujuvuuden edistämiseksi ovat liukuva työaika tai vaikka korvatulpat häiritsevien äänten vaimentamiseksi.
Lisätietoa: autismisaatio.fi
Löydä kyky -hanke työllistymisen tukena
AUTISMISÄÄTIÖN LÖYDÄ KYKY -hanke (RAY/STEA) päättyy kesällä 2017. Hankkeessa on ollut tavoitteena edistää autismin kirjon henkilöiden työllistymistä. Tätä on toteutettu ottamalla yhteyttä noin sataan työnantajaan ja tiedottamalla heitä autismin kirjon ihmisistä työntekijöinä. Toiseksi on opastettu työnhakijoita laatimaan hakemuksia ja ansioluetteloita, joissa he saavat tuotua parhaat ominaisuutensa esiin.
Projektikoordinaattori Mervi Lindström on etsinyt potentiaalisia työnantajia sen mukaan, millaisiin töihin Löydä kyky -työnhakuryhmissä olevat sopisivat.
– Jos meillä on ehdottaa tiettyä ihmistä johonkin tehtävään ja kerromme, että hänellä on autistisia piirteitä, suhtautuminen on yleensä myönteistä. Mutta jos ehdottaa autismin kirjon henkilön palkkaamista yleisesti, ollaan varautuneempia, Lindström kertoo kokemuksistaan hankkeessa.
Työnhaun harjoittelussa on käytetty ahkerasti kameraa. Esimerkiksi CV:stä on tehty persoonallinen varustamalla se tavallista isommalla valokuvalla tai CV on tehty videoksi.
Hankkeen kursseilla olleista on työllistynyt ainakin kaksi, ja moni on jatkanut opintojaan.