Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa
26.01.2022
Teksti: Anne Kallio
Kuvat: Pixabay ja Luotsi-hanke
Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -kehittämishankkeessa selvitetään työllisyydenhoidon järjestöjen rooleja eri kuntakokeilualueilla. Hankkeessa syntyy ehdotus kolmannen sektorin rooleista työllisyyden kuntakokeiluissa, erilaisilla ja eri kokoisilla alueilla. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun ja sitä rahoittaa STEA.
Työllisyydenhoidon kentällä on käynnissä useita isoja muutoksia, jotka koskettavat työllisyydenhoidon parissa työskenteleviä järjestöjä ja säätiöitä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, jolloin suuri osa työ- ja toimintakykyä tukevasta toiminnasta tullaan ohjaamaan sitä kautta. Muun muassa kuntouttava työtoiminta hankitaan todennäköisesti jatkossa hyvinvointialueilta.
Työllisyyden kuntakokeiluissa kunnille on tuotu lisää vastuuta työllisyydenhoidosta seuraavissa asiakasryhmissä: työnhakijat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä maahanmuuttajat ja vieraskieliset. TE 2024 -palvelu-uudistus siirtää työllisyydenhoidon päävastuun kunnille. Tällöin kunnat saavat hoidettavakseen aiemmasta poikkeavan asiakasryhmän, juuri työttömiksi jääneet. Kaikkein vaikeimmin työllistyville asiakkaille perustetaan valtionyhtiö Työkanava Oy.
Vaikutusten seuraaminen tärkeää
Muutokset rakenteissa resonoivat myös järjestöihin ja niiden tuottamiin palveluihin. Tarvitaan järjestötyöllistämisen kehittämistä niin palveluiden kohdentamisen kuin niiden vaikutusten seurannan näkökulmasta. On todettu, että tämän kuntakokeilun tavoitteena on laatu. Halutaan tuntea asiakkaat ja ohjata heidät heille oikeisiin palveluihin.
Myös kunnan taloudellisten kannustimien on suunniteltu muuttuvan. Aiempien kahden maksuportaan sijaan kunnan taloudellinen vastuu työttömyydestä alkaa aiemmin ja porrastuu useammin. On suunnitteilla, että kannustimena ei tule olemaan palveluissa olo, vaan asiakkaan eteneminen työmarkkinoilla.
On korkea aika kehittää systemaattista tapaa seurata palvelun vaikutuksia, ja pitkässä juoksussa myös vaikuttavuutta. Arviointiin tarvitaan väliaskelmia työllistymisen polulla, jotta pystytään osoittamaan myös matalan kynnyksen palveluiden johtavan oikeaan suuntaan.
Vaikutusten seuranta Joensuun työllisyyspalveluissa
Joensuun työllisyyspalveluissa valmistaudutaan kuntakokeilujen jälkeiseen aikaan keräämällä tietoa ja seuraamalla palveluiden vaikutuksia. Luotsi-hanke palvelee kaikkia halukkaita työhön, koulutukseen tai uran suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.
Luotsi kuuluu työllisyyspalveluiden alle ja kehittää niiden toimintaa.
Työllisyyden tukitoimien seuranta on toteutettu PowerBI-alustalle PowerAppsia hyödyntäen. Tietoa kerätään niin työllisyyspalveluista, koulutuksesta valmistuneista kuin työnantajien asenteista. Duuniagentit syöttävät tiedot järjestelmään mobiilisti.
Seurannan fokus on asiakkaiden siirtymissä työllisyyspalvelusta tai tilasta toiseen: millaisia siirtymiä tulee palvelu- ja palveluntarjoajakohtaisesti, miten asiakkaat etenevät duuniagenttikohtaisesti sekä mihin koulutuksesta valmistuneet seuraavaksi päätyvät. Lisäksi työnantajista tallennetaan tietoa esimerkiksi siitä, kokevatko he, että heillä on hyvät tiedot työllistämisen tuista, onko heillä valmiuksia palkata maahanmuuttajia ja onko heillä halua räätälöidä työtehtäviä osatyökykyisille.
Järjestöjen potentiaali osin hyödyntämättä Rovaniemellä
Asiakasohjauksen haasteet ovat valtakunnallinen kuntakokeilujen alun ilmiö, ja se on huomattu myös Rovaniemellä. Suunnitelmavelan lisäksi vielä hajallaan oleva tieto tarjolla olevista palveluista vaikeuttaa asiakkaiden ohjautumista.
Toimijoita on paljon, ja osin hankepohjaisten työllisyyspalveluiden sisältö ei aina aukea omavalmentajille ja asiakkaille. Hankkeet tarvitsevat osallistujia, ja hankkeiden tarve ei aina kohtaa ohjattavan asiakkaan tarvetta. Kuntakokeilu voi ehdottaa asiakkaalle palvelua, mutta loppukädessä valinta on asiakkaan.
Järjestöiltä ja oppilaitosten hankkeilta kaivataankin kuntakokeiluun asiakkaita puhuttelevia esittelyjä toiminnastaan. Usein viranomaisille suunnattu informaatio palvelusta ei sytytä asiakkaan halua osallistua palveluun. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää nuorille suunnattuihin palveluihin. Perinteinen työllisyyspalvelun imago täytyy muuttaa sellaiseksi, että nuori kokee katu-uskottavaksi palveluun osallistumisen.
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!