Palveluketjut lähelle ihmistä
ke toukok. 27 15:19:00 2015
Teksti: Tiina Jäppinen
Kuva: Timo Aalto
Rauman Seudun Katulähetys uskaltaa kyseenalaistaa toimintaansa, jotta palveluketju välityömarkkinoilla säilyisi lähellä ihmistä. Yhdistys perustettiin vuonna 1985 kohtaamispaikaksi syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.
Kohta huomattiin, ettei pelkkä päivätoiminta riitä. Toimintaan tulivat mukaan tuettu asuminen ja 90-luvulla myös tuettu työllistäminen. Sen jälkeen palveluita on kehitetty lisää niin asiakaspolun alku- kuin loppupuolelle, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala.
Tekemisen on oltava asiakkaalle mielekästä. Sellaista on ruokakassien kokoaminen ja jako, joita Katulähetyksen työllistetyt ja vapaaehtoiset jakavat viikottain 500 vähävaraiselle.
– Kun aloitimme ruokajakelun, koettiin se palkitsevana. Oli merkittävää, että autettavasta tuli auttaja.
Tekemisen pitää olla tavoitteellista.
– On myös nähtävä, minne henkilö ohjataan seuraavaksi. Tekemisen tarkoitus on pidettävä toiminnassa koko ajan kirkkaana, hän muistuttaa.
Työpainoitteinen opetusmenetelmä
Yhdistys kyseenalaisti myös työpajat. Toiminta oli hyvää ja osallistuminen 80 prosenttista haastavasta kohderyhmästä huolimatta.
– Päivät toteutuivat hyvin, mutta silti vain 10 prosenttia oli jossain toimenpiteessä, kun työpajajakso oli päättynyt. Tarvittiin jälleen lisää askeleita, Rantala toteaa.
Syntyi vaihtoehtoinen valmennus, ammattikoulu VALO, jossa työtön työnhakija opiskelee tekemällä oppien. Työpainotteinen opetusmenetelmä soveltuu henkilöille, jolle kirjasta lukeminen ja luokkahuoneopetus tuntuu hankalalta.
– Nyt 10 prosentin sijaan 70 prosenttia työttömistä työnhakijoistamme ohjautuu eteenpäin. Toiminta lähtee siitä, että ihmiselle tarjotaan oikeaa ja hyvää tekemistä. Meillä on myös kymmenittäin yrittäjyyskumppanuuksia.
Rantala on havainnut, että nopeaa eteenpäin ohjausta voidaan pitää julmana. Vastuu otetaan myös heistä, jotka eivät pääse työllistymisen polulla eteenpäin, ja moni ohjautuu esimerkiksi mielenterveys- tai päihdepalveluihin.
Seittirahoituksesta turvaa
Rauman Seudun Katulähetys saa rahoituksensa tällä hetkellä usean eri kanavan kautta.
– Rahoituksen on oltava kuin hämähäkin seitti. Emme rakenna toimintaa yhden kortin varaan. Projektimaisuus on meille hyväksi, koska siitä syntyy innovaatioita ja avarakatseisuutta. Toiminta ei saa olla päällekkäistä ja onkin kerrottava, mitä osaa toiminnasta kukin taho tukee, sanoo Rantala.
Hän on ollut yhdistyksen työntekijänä yli 10 vuotta ja siitä toiminnanjohtajana kolme vuotta. Sitä ennen hän työskenteli Oulun kaupungilla lastensuojelun erityistyöntekijänä.
– Silloin mietin, että haluan ehkä sittenkin tehdä ennalta ehkäisevää työtä, sanoo Rantala.
Nuorisotakuutalo aloittaa
Yhdistyksen uusin hanke on Nuorisotakuutalo, jonka palveluihin nuoret pääsevät mukaan vaikka anonyyminä. Talo avataan maaliskuussa ja nuoret pääsevät tutustumaan siihen heinäkuussa.
Nuorisotakuutalon konsepti on suunniteltu ja se kehittyy yhteistyössä kaupungin, yrittäjien, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Jokainen tukee nuorta omasta lähtökohdastaan.
– Kaupunki myi meille talon aivan keskustasta. Raumalla kaupungin johto on kaikessa mukana ja yhdessä tekeminen on rakenteellisesti täällä syvällä, kehuu Rantala.
Osuuskauppa Keula puolestaan rekrytoi Nuorisotakuutalon kautta kesäntyöntekijöitä vuodesta 2016 alkaen. Uutta on se, että nuoria kannustetaan jo nyt vapaaehtoistyöhön, mikä huomioidaan rekrytoinnissa.
– Kaikille ei riitä kesätöitä, mutta nuoria palkitaan myös mm. ruokalipuilla ja pääsylipuilla tapahtumiin. Haastamme kaikkia yrittäjiä mukaan – ehkä tästä saataisiin jopa valtakunnallinen sapluuna, pohtii Rantala innostuneesti.
Rauman kaupunginteatteri toteuttaa nuorten kanssa yhdessä talossa huoneteatteria. Paikallinen Osuuspankki tarjoaa nuorille talousneuvontaa.
– Kaikki tämä toiminta on siirrettävissä myös aikuisväestöön, mutta nyt kannattaa mennä nuoret edellä, sanoo Rantala.
Oikeat luvut pöytään
Yhdistys käy vuoropuhelua sosiaali- ja terveyslautakuntien kanssa, joissa käydään läpi myös toiminnan vaikuttavuutta.
– Voisimme vain kertoa, että meillä tehdään vuosittain 20 000 huumeneulan vaihtoa ja että jaamme 19 000 ruokakassia – mutta oikea kysymys kuuluu, mitä sitten. Rantalan mielestä välityömarkkinoiden pitää ottaa vastuu siitä, että tuloksista kerrotaan rohkeasti ja selkeästi.
– Esimerkiksi siirtymät päivätoiminnasta ovat pieniä, mutta samalla pitää tuoda näkyväksi se, että noin 70 prosentilla asiakkaista on päihdehistoria. Kaikki ymmärtävät silloin, etteivät prosessit ole nopeita.
Rantala on huolissaan siitä, käykö tuetussa työllistämisessä samalla tavalla kuin on käynyt vanhuspalveluissa eli Suomeen tulee muista maista yrityksiä, jotka tuovat palveluitaan markkinoille erittäin edullisesti.
– Kuka silloin on ihmisen puolella ja puhuu vaikuttavuudesta? Hankinnoissa pitäisi puhua nykyistä paljon enemmän sosiaalisista perusteista. Paikallismedialla on merkittävä rooli siitä, että päättäjät saavat tiedon, mitä työmme on.
– Pienet toimijat ovat lähellä ihmistä. Meillä asiakastyö kuuluu kaikille – myös toiminnanjohtajalle. Asiakkaan kohtaaminen voi alkaa nuorella narkomaanilla kotikäynnillä, jos tarve.
Artikkeli julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2015