Kuntakokeiluilla halutaan vahvistaa vaikeimmin työllistyvien työllisyyspalveluja
pe tammik. 29 15:18:00 2021
Teksti: Annemaria Ojanperä
Työllisyysasteen nostaminen ja kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä ovat hallitusohjelmatavoitteita. Tähän liittyen hallitus käynnistää ensi vuoden alussa työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille.
Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien – mukaan lukien osatyökykyiset ja vammaiset – pääsyä työmarkkinoille; näiden ryhmien työllistymisen katsotaan olevan avainasemassa, kun tähdätään työllisyysasteen nostamiseen. Kohderyhmään kuuluu reippaasti yli 300 000 työnhakijaa maanlaajuisesti.
Kokeilujen avulla halutaan yhdistää eri alojen kuten työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen voimavarat, jotta voidaan tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet nykyistä paremmin.
Tavoitteiden toteutumista seurataan kokeilun aikana alueilla ja valtakunnallisesti.
Tammikuun alussa 2021 alkavissa kuntakokeiluissa on mukana 20 kokeilualuetta, joihin kuuluu yksi tai useampi kunta. Maaliskuussa 2021 toiminta starttaa lisäksi kuudella muulla kokeilualueella. Kokeilut jatkuvat 30.6.2023 saakka. Ensi vuonna siis yhä useampi työtön saa työnhakupalvelunsa TE-toimiston sijaan kunnalta. Hallituksen on kokeilujen päättymisajankohtaan mennessä määrä linjata työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta.
– Työvoimapalvelujen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme, sillä nykyiset rakenteet eivät riitä yksin tukemaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, työministeri Tuula Haatainen totesi Työtä yhdessä 2020-tapahtumassa lokakuussa. Tilaisuuden järjestivät Helsinki, Espoo ja Vantaa, jotka myös lähtevät kokeiluun mukaan.
Työllisyydenhoidon haasteet ja järjestöjen rooli
Vatesin 24.9. järjestämässä Aluetoiminnan kick off -tilaisuudessa puhunut Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg nosti esiin työllisyydenhoidon tämänhetkisinä haasteina mm. monen toimijan mallin ja kokonaiskuvan puutteen. Muita ongelmia ovat esim. saatavuuskysymykset ja kohtaanto-ongelmat, passivoivat rakenteet sekä ohjausresurssien kuten koulutusneuvonnan ja uraohjauksen puute. Tämän seurauksena Suomen työllisyysaste on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa ja työttömyysaste on EU:n keskiarvon yläpuolella.
– Emme saa jättää työnhakijoita yksin, vaan meidän on oltava työnhakijoiden apuna. Kuntakokeilut antavat meille aidon mahdollisuuden luoda tähän päivään ja yhteiskunnan tilanteeseen sopiva malli, Lindberg painottaa.
Lindbergin mukaan tarvitaan laaja yhteistyön malli, jossa myös järjestöillä on keskeinen rooli.
– Järjestöjen kokoamaa kokemusperäistä tietoa on otettava käyttöön työllistymismallien kehittämiseen ja toteutukseen (katso sivu 21). Järjestökenttä on otettava mukaan kokeiluihin, sillä järjestöjen rakenteet mahdollistavat ketterän toimintatapojen kokeilun ja kokeiluista oppimisen, korostivat puolestaan Vates, Invalidisäätiö, MTKL ja Kuntoutussäätiö päättäjille lähettämässään vetoomuksessa syyskuussa.
Lisätietoa: tem.fi/tyollisyyskokeilut (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
Artikkeli on alunperin julkaistu Aluetoiminnan Työkyvyn arviointi järjestöissä - Extra -lehdessä joulukuu 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)