Siirry pääsisältöön

Artikkelit

Aluepäättäjille

29.01.2024

Järjestöjen rooli on muutoksessa työllisyydenhoidon uudistuksissa. Kunnissa on menossa historiallisen suuret muutokset myös niiden oman roolin kanssa. Siinä missä aiemmin työllistymistä edistävän järjestön on täytynyt verkostoitua kunnan kanssa, jatkossa ekosysteemeissä on useampi rajapinta. Tämä luo mahdollisuuksia, mutta myös nostaa vaatimustasoa.


29.01.2024

Vaasan seudulla päätettiin, että alue keskittyy rakentamaan alueellista työllisyyden ekosysteemiä ilman työllisyyden kuntakokeiluun osallistumista. Palvelumuotoilua ja kokeilukulttuuria on Vaasassa harjoitettu jo 2010-luvun aikana. Työllisyydenhoidon uudistusten alla nähtiin kuitenkin erityinen tarve yhteistyön vahvistamiselle ja palvelujen yhteiskehittämiselle.

Tavoitteena yhdistää resurssit kilpailun sijaan

26.01.2024

Kanta-Hämeessä luotsataan aluetta kohti uutta elinvoiman ja työllisyydenhoidon mallia yhdessä tekemisellä. Yhdessä tekeminen on jotain enemmän kuin yhteistyö, siinä ponnistellaan kohti samaa päämäärää. Työ vaatii kauaskatseista visiota, tahtoa, yhteistä keskustelua ja tietysti yhdessä tekemistä.

Yhdessä tekemisellä kohti ekosysteemimäistä toimintatapaa

25.01.2024

Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät 23 hyvinvointialueelle. Siirtymävuosien 2023–2024 rajapinnat hyvinvointialueille ovat kuntien tai kuntakokeilujen työllisyyspalvelut. Vuoden 2025 rajapinnat elävät taas, kun työllisyysalueet aloittavat. Marraskuun 2023 loppuun mennessä arvio on, että työllisyysalueita tullee olemaan 44 kpl.

Työllisyys- ja hyvinvointialueet kartalla

25.01.2024

Innovaatioiden tukeminen on yksi Tampereen seudun ekosysteemin rakennusprosessin kivijaloista. Ekosysteemiä on alettu rakentaa yli kuusi vuotta sitten. Käytössä on mm. erilaisia kokeilualustoja ja oppimisympäristöjä. Palveluhankinnoissa tuotekehitys painottuu nopeisiin työllistymisiin johtaviin palveluihin ja yhä enemmän työelämässä tapahtuviin palveluihin.

Tampereen seudulla ennakoidaan työnantajien tarpeita

25.01.2024

Salossa ja Ylivieskassa pohdittiin Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeen fasilitoimana, mitkä ovat perusedellytykset ekosysteemimäiselle toiminnalle. Vastaukset olivat hyvin samankaltaisia, mm. palvelut yhdeltä luukulta ja vanhojen toimintatapojen kriittinen tarkastelu.

Kohti unelmien ekosysteemiä

25.01.2024

Ekosysteemi vaatii veturiorganisaation, joka fasilitoi yhteisen arvolupauksen syntymistä ja sitä, että toimijat näkevät oman roolinsa osana kokonaiskuvaa. Pidempään toimineissa ekosysteemeissä veturiorganisaation toiminnassa korostuu vakauden säilyttäminen ja uudistumisen mahdollistaminen. (Foss ym., 2023)

Toimijoiden roolit ekosysteemissä

25.01.2024

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on merkittävä rooli työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääjinä. Sekä Euroopan komissio että OECD kehottavat jäsenvaltioitaan luomaan toimintaympäristön, joka edistää yhteiskunnallisen yritystoiminnan kasvua ja kestävää kasvua.

Yhteiskunnallisten yritysten rooli kasvaa

05.01.2024

Kun työuupumus ja masennus iskee, niin tosi on kyseessä. Kajaanilainen Nina Karjalainen on kamppailut mielen ongelmien kanssa jo 12 vuoden ajan. Tänä päivänä tilanne näyttää valoisalta, sillä työnantajan taholta on ymmärretty, ettei kaikki voi palata ennalleen. Työelämän joustot ovatkin tärkeitä askelmia polulla, jolla kuljetaan jälleen kohti mahdollisimman täysipainoista elämää.

Kadonnutta työniloa etsimässä: Pitkä matka kohti valoa

04.01.2024

Työ- ja elinvoimapalveluiden uudistuksessa työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025. Työllisyyspalvelujen rahoitus uudistuu siten, että kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuista varhentuu ja laajenee. Jatkossa työttömien ohjaaminen palveluun ei vaikuta kunnan rahoitusosuuksiin, vaan rahoitusosuus pienenee vasta työllistymisen, koulutukseen ohjautumisen tai muun etuuden piiriin siirtymisen myötä.

Järjestöjen rooliin työllisyydenhoidossa vaikuttavat uudistukset

08.06.2023

Työpoliittisen aikakauskirjan 1/2023 artikkelissa Anne Kallio ja Ruut Uurtimo erittelevät kolmannen sektorin tulevaisuutta työllisyydenhoidossa. Kolmas sektori tuottaa työllisyydenhoitoon liittyviä palveluja pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Kallio ja Uurtimo hahmottavat kolme skenaariota.

Kolmannen sektorin työllisyydenhoidossa tulevaisuus

02.01.2023

Vates-säätiön Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa selvitetään, millainen rooli kolmannen sektorin toimijoilla on kuntakokeilualueiden työllisyydenhoidossa. Osana selvitystä on toteutettu 50 haastattelua eri alueiden järjestötoimijoille.

Järjestöjen resurssit käyttöön uusilla käytännöillä

30.12.2022

Vatesin aluetoiminta teki kyselyn TEM:n TE-palvelupiloteille ja STM:n valtionavustushankkeille. Kyselyssä kartoitettiin järjestöyhteistyötä Työkykyohjelmassa ja järjestöjen roolia palvelumallin kehittämisessä..

Tiesitkö, että järjestöt voivat toimia kumppanina monella tavalla?

09.08.2022

Kymenlaaksosta aluevaltuutetuksi valittu Inka Häkkinen on 39-vuotias sote-ammattilainen. Hänellä on useita sosiaali- ja terveysalan tutkintoja ja hän on työskennellyt alan eri sektoreilla koko aikuisikänsä. Aluevaltuutetun tehtävästä hän kiinnostui, koska koki omaavansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella saatua kokemusta ja näkökulmaa aluevaltuuston työskentelyyn.

Aluevaltuutettu kokee järjestöjen roolin merkitykselliseksi

08.08.2022

Järjestöjen rooli työllisyydenhoidossa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet niin ideologiset painopisteet kuin talouden suhdanteetkin. Nyt järjestöjä tarvitaan turvaamaan palvelut myös vaikeammassa työmarkkina-asemassa oleville.

Muutosten vuosikymmenet: miksi järjestöt tarvitaan kumppaniksi nyt?

08.08.2022

Nuorten Ystävien Klubitalo Roihulan työhönvalmennuksella oli merkittävä rooli Timo Veijasen työllistymispolulla, kun hän tapaturman jälkeen hakeutui takaisin työelämään. Hänen polkunsa kulki klubitalotoiminnasta työharjoittelujaksojen kautta palkkatuettuun työhön.


04.04.2022

Työllisyydenhoidon kenttä on suurten mullistusten keskellä, ja uudistuksia on tulossa lisää tulevina vuosina. Tavoitteena on työllisyysasteen kasvu. Nyt jos koskaan on aika rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden ja rajapintojen kesken. Kun eri uudistuksia tehdään samanaikaisesti, on erityisesti kokonaiskuvan muodostaminen tärkeää.


04.04.2022

Keväällä 2021 kysyimme kuntien työllisyyspalveluista vastaavilta, kuinka alueilla hyödynnetään järjestöjen työllisyystoimia ja osaamista. Vastaukset eivät yllättäneet. Järjestöjen työllistämistä edistävät palvelut tunnistettiin parhaiten, kun taas järjestöjen erityisosaaminen esim. vamman tai sairauden vaikutuksista työllistymiseen jäi vähiten hyödynnetyksi. Tässä meillä on jokaisella peiliin katsomisen paikka. Olemmeko tuoneet tarpeeksi hyvin esille järjestöjen moninaisuutta?

Nyt on aika vaikuttaa – työllisyydenhoito murroksessa

04.04.2022

Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.

Kaikille yhdenvertainen, parempi työmaailma

04.04.2022

Kymenlaakson sote-järjestökenttä oli vielä vuoden 2021 alussa hajanainen. Järjestöasiantuntijoiden keskeisenä tavoitteena oli muodostaa verkosto, jotta järjestökenttä olisi tavoitettavissa ja selkeästi organisoitunut. Maakunnalliset alakohtaiset järjestöverkostot perustettiin helmikuussa.

Soteuudistus – palveluympäristökuvaus Kymenlaaksossa

04.04.2022

Asiantuntija Reetta Pietikäinen Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä esitteli Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin -webinaarissa (kts. s. 12) työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimijoille suunnatun kyselyn tuloksia (N=191). Vastaajista 23 % toimi osana kuntakokeiluorganisaatiota.


21.03.2022

Hallituksen työkykyohjelmalla tavoitellaan valtakunnallisesti varhaisia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia työkyvyn tuen palveluita osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta sekä tuetun työllistymisen menetelmien käytön lisäämistä kaikkein vaikeimmin työllistyvien apuna. Palveluissa painopistettä siirretään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen.

Kokemusasiantuntijat edistämässä työkykyohjelman mukaista toimintaa Satakunnassa

21.03.2022

Yksi työkykyohjelman 22 hankkeesta on Rovaniemen ja Kemijärven alueella toimiva Työkyky käyttöön -hanke. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Yhdistyksiä on mukana hankkeen toiminnassa usealla eri tavalla, ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on koettu arvokkaaksi.

Yhteinen päämäärä määrittämässä yhteistyötä

01.03.2022

Julkinen sektori tarvitsee kolmatta sektoria työllisyyden hoidossa. Monen osatyökykyisen työllistyminen olisi mahdotonta ilman järjestöjen apua.

Vaasan työllisyyden ekosysteemi – järjestöjen rooli

21.02.2022

Osana Työkykyohjelmaa osatyökykyisille työnhakijoille suunnattuja TE-palveluja vahvistetaan kahdeksan eri TE- toimiston piloteissa. Pilottialueita ovat Etelä-Pohjanmaa, Häme, Lappi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Piloteissa keskitytään myös järjestöyhteistyön vahvistamiseen ja ne ovat käynnissä vuoden 2022 loppuun.

TE-palvelupiloteissa kehitetään osatyökykyisten työnhakijoiden palveluita

16.02.2022

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna 2020 osana työkykyohjelmaa avustusta 22 alueelliselle hankkeelle, joissa pilotoidaan työkyvyn tuen tiimejä tulevia sote-keskuksia ajatellen sekä tuetun työllistymisen menetelmiä, mm. laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja alihankintamallia. Eri kunnat ja kuntayhtymät koordinoivat hankkeita ympäri Suomen. Hankkeiden toimintakausi on 2020–2022. Hankkeissa on mukana eri sidosryhmiä, kuten myös kolmannen sektorin toimijoita.


16.02.2022

Työllisyydenhoito on murroksessa. Keväällä 2021 käynnistyneet kuntakokeilut puhututtavat kentällä paljon. Järjestöjä huolestuttaa, muuttuuko kolmannen sektorin rooli ja miten järjestötoimijoiden osaaminen säilytetään osana työllisyydenhoitoa. Työllisyyden kuntakokeilujen kautta pysyvään malliin – Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö -webinaarissa 23.11. haettiin ratkaisuja kestävään yhteistyöhön.

Kuntakokeiluilla pysyvään malliin – Miten järjestöt voivat valmistautua muutoksiin?

15.02.2022

Pohjois-Karjalan TE-toimisto on mukana palvelupilotoinneissa. TE-toimiston pilotissa on tehty tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Molemmat tahot ovat kokeneet yhteistyön erinomaiseksi.


26.01.2022

Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen.

Keskustelua ruuasta, hyvinvoinnista ja työllistymisten edellytyksistä

26.01.2022

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa –kehittämishankkeessa selvitetään työllisyydenhoidon järjestöjen rooleja eri kuntakokeilualueilla. Hankkeessa syntyy ehdotus kolmannen sektorin rooleista työllisyyden kuntakokeiluissa, erilaisilla ja eri kokoisilla alueilla. Hanke kestää vuoden 2023 loppuun ja sitä rahoittaa STEA.

Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa

01.05.2021

Salon työllisyydenhoidossa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöillä nähdään olevan hyvää osaamista erityisesti tukea työllistymiseensä ja arkeensa tarvitsevien työnhakijoiden osalta. Toiminta-avustuksia järjestöille ei enää ole, mutta taloudellisesti mm. velvoitetyöllistettävien edelleen sijoitus ja palkkatuki ovat käytössä.


25.02.2021

Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen helpottui vuoden 2019 alussa, kun voimaan tullut lakimuutos mahdollisti kuntoutukseen pääsyn ilman lääkärinlausuntoa tai lähetettä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää suunta opintoihin ja työelämään. Esimerkiksi sosiaalitoimen, Ohjaamon tai etsivän nuorisotyön työntekijä voi arvioida 16–29-vuotiaan nuoren työ- ja toimintakykyä sekä lähettää nuoren kuntoutukseen.

Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen joustavoitunut – muutos näkyy myös tilastoissa

29.01.2021

Työllisyysasteen nostaminen ja kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä ovat hallitusohjelmatavoitteita. Tähän liittyen hallitus käynnistää ensi vuoden alussa työvoimapalvelujen alueelliset kuntakokeilut, joissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan palveluprosessi siirretään kokeilukunnille.


27.01.2021

Järjestöillä on nyt etsikkoaika luoda asema työkyvyn arviointia ja tukemista kokeilevissa hankkeissa. THL:n Jarno Karjalaisen mukaan järjestöillä on merkittävä rooli tiettyjen asiakasryhmien työkyvyn arvioimisessa ja kehittämisessä.

Järjestöillä tärkeä rooli työkykyohjelmassa

28.01.2019

Satakunnan yhteisökeskus on maakunnallinen järjestötalo, jolla on kolme perustehtävää: järjestöjen keskinäisen yhteistyön edistäminen, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyön edistäminen ja järjestötoiminnan kehittäminen. Yhteisökeskuksessa on vuokralla 12 eri toimijaa, minkä lisäksi noin 150 toimijaa käyttää talon kokoustiloja vuosittain. Tilat ovat kaikkien satakuntalaisten käytössä.

Satakuntalainen yhteistyön rakentamisen resepti

11.09.2018

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg näkee myönteisenä puolena sote- ja maakuntauudistusten monissa mutkikkaissakin vaiheissa sen, että eri prosessit on nyt jouduttu palastelemaan paremmin kuin ennen. - Kun puhutaan vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palveluista, myös järjestöillä on tärkeä rooli tulevaisuudessakin tuottaa palveluita heille, Lindberg toteaa.

Ei hukata osaamista vaan vaikutetaan yhdessä!

06.03.2018

Aluehallintovirastoihin (AVI) on tullut vain vähän epäilyjä syrjinnästä työelämässä vammaisuuden perusteella. Syrjintäepäilyistä ei kuitenkaan aina välttämättä ilmoiteta. Yhdenvertaisuussuunnitelman olemassa oloa aletaan valvoa otoksilla ainakin Lounais-Suomen työpaikoilla tästä vuodesta alkaen.

Yhdenvertaisuussuunnitelmia aletaan valvoa Lounais-Suomessa - Työpaikkailmoituskin voi olla syrjivä

06.03.2018

Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Asukasyhdistyksestä kasvoi merkittävä työllistäjä

27.06.2017

Job Shadow Day voi johtaa pitemmälle kuin päivän kestäväksi tapahtumaksi, jolloin erityistä tukea tarvitsevat ihmiset pääsevät tutustumaan unelma- ammattiinsa. Päivän valmistelu, toteutus ja itse Job Shadow Day tuovat sekä Vatesille että kumppaneille uutta oppia, kokemusta ja oivallusta toimintaan. Kerromme Job Shadow Daysta kolmesta näkökulmasta.

Job Shadow Day kantaa työnseurantapäivää pidemmälle

17.03.2017

Työntekijä ja työpaikka löytävät varmemmin toisensa, kun viranomaiset, yritykset ja välityömarkkinatoimijat keskustelevat samassa verkostossa.

Verkostossa työllistät paremmin

15.03.2017

Raisa Jäntti aloitti 2000-luvun alussa avotyössä. Vuosien saatossa hän työskenteli pesulassa, päiväkodeissa ja kaupan alalla. Avotöiden jälkeen hän on ollut useamman kerran työharjoittelussa kaupan alalla. Rovaniemen Klubitalo Roihulan työhönvalmentajat ovat auttaneet häntä löytämään työharjoittelupaikat.

Klubitalosta ja hyvästä työnantajayhteistyöstä potkua työnhakuun

14.03.2017

Olen Antti. Asun Helsingissä. Ikäni on 24 vuotta ja olen ollut noin 3 vuotta palkkatukityössä, johon olen kouluttautunut. Opiskelin kiinteistönhoitajan perustutkintolinjaa Kiipulan erityisammattiopistossa. Koulutus kesti 3 vuotta. Sain 11-vuotiaana Aspergerin oireyhtymädiagnoosin, joka on neurologinen poikkeavuus aivojen keskushermostossa.

Minun työelämäni

28.02.2017

Helsingin kaupungissa on jo 20 vuoden ajan pyritty avotyötoiminnan sijaan ohjaamaan asiakkaita tuetun työllistymisen palveluihin. Tämä onkin avannut palkkatyöhön väyliä, joiden myötä asiakkaat saavat kiinnityksen työmarkkinoihin. Asiakkaat ansaitsevat palkkaa ja maksavat veroja sen sijaan, että he nostaisivat eläkettä ja käyttäisivät kalliimpia palveluita. Kaupunki säästää tässä.

Avotyön sijaan palkkatyöhön

27.02.2017

Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet edelläkävijöitä tässä. Toimintaa ohjaavat kansainväliset laatusuositukset, standardit, koulutukset ja laadunvarmistusjärjestelmät. Arviointitutkimuksissa on voitu osoittaa toimintamallin hyödyllisyys ja vaikuttavuus. Esimerkiksi psykiatristen sairaalapalveluiden käyttö väheni keskimäärin 75 prosenttia Suomessa vuoden 2009 tutkimuksen mukaan.

Klubitalomenetelmä on tuottava sijoitus rahoittajille

16.12.2015

Osuuskuntia on ollut olemassa kautta aikojen; niiden avulla on työllistetty ihmisiä, järjestetty palveluita, luotu jäsenten etuja puolustavia yrityksiä vastaiskuksi monikansallisille suuryrityksille. Lama-aikoina osuuskuntien suosio on kasvanut, kasvukausina toiminta pienentynyt ja osuuskuntia lakkautettu. Tämä kertoo ihmisen oikeudenmukaisuuden kaipuusta, joka nostaa päätään vaikeina aikoina.

Yhdessä tekeminen vahvistaa - osallisuutta osuuskunnista

10.11.2015

Vantaan Simonkylässä sijaitseva Malminiityn hoivakoti on Suomen ensimmäinen, joka työllistää vammaisia. Asumis- ja toimintakeskuksessa vanhus- ja vammaispalvelut toimivat yhteistyössä.

Hoivakoti vaihtoi ulkoiset tukipalvelut vammaisten palkkaamiseen

27.05.2015

Rauman Seudun Katulähetys uskaltaa kyseenalaistaa toimintaansa, jotta palveluketju välityömarkkinoilla säilyisi lähellä ihmistä. Yhdistys perustettiin vuonna 1985 kohtaamispaikaksi syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille.

Palveluketjut lähelle ihmistä