Saksalainen Auticon palkkaa vain autistisia IT-alan osaajia
26.06.2017
Teksti ja kuvat: Laura Yöntilä
Berliinissä pääpaikkaa pitävä IT-konsultointiyritys Auticon palkkaa vain autismikirjon henkilöitä konsulteiksi asiakasyrityksiin.
Avainasemassa ovat Auticonin työvalmentajat eli job coachit, joiden tehtävänä on tukea konsultteja tarpeen mukaan sekä tarjota asiakasyrityksille käytännön tietoa autismin tai autismikirjoon kuuluvan Aspergerin oireyhtymän piirteistä.
Tukea muutoksiin ja sosiaalisiin tilanteisiin
– Ihmisillä saattaa olla pelkoa asian suhteen. Miten tulisi olla, miten puhua? Kun he saavat kuulla, mitä autismi tai Asperger tarkoittaa ja miten henkilö toimii, ei yleensä tule ongelmia. Mutta nämä (autismiin liittyvät) asiat tulee tietää. Muuten voi saada väärän käsityksen ja ajatella, että autismikirjon henkilöt ovat ylimielisiä, ylpeitä tai muuten hyvin poikkeavia, kertoo neljättä vuotta Auticonissa työvalmentajana toimiva Christian Quincke.
Ennen Auticonille tuloaan Quincke toimi oppimisvaikeuksien vuoksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden valmentajana. Tällöin hänen tehtävänään oli opettaa tiettyjen työtehtävien sisältöjä ja varmistaa, että työntekijä osaa työnsä.
Auticonille tulevat työntekijät sen sijaan ovat jo valmiita osaajia, jotka autisminsa vuoksi kohtaavat vaikeuksia työllistyä vapaille työmarkkinoille. Berliinin yksikön johtaja Roman Hinz kertoo jo eläkkeellä olleesta kolmikymppisestä IT-alan ammattilaisesta, joka sopivaa tukea saatuaan vetää nyt kymmenestä ammattilaisesta koostuvaa tiimiä asiakasyrityksessä.
Tuen tarve on jatkuva, sillä työssä tapahtuvat muutokset ja nopeasti vaihtuvat tilanteet ovat autismikirjon henkilöille usein vaikeita. Haasteista huolimatta Hinz ei kuitenkaan näe autismissa erityisiä heikkouksia, vaikka kommunikoinnissa ja sosiaalisten tilanteiden hallinnassa olisikin varaa kehittyä.
– Sanoisin, että autismi on pikemminkin vahvuus, sillä tällaisen henkilön kanssa keskustelu on paljon tarkempaa, mikä on win- win -tilanne työssä.
– Meillä oli tänä vuonna yksi tapaus, jossa konsulttia piti vaihtaa. Mutta tämä ei johtunut konsultin autismista vaan siitä, että hänen ammatillinen osaamisensa ei täysin vastannut asiakkaan tarpeita.
Rekrytointi on huolellista tutustumista
IT-konsulttien rekrytointi tehdään Auticonissa huolella. Alkuhaastattelun jälkeen henkilön ammatilliset taidot selvitetään testien avulla, minkä jälkeen toimintaa sosiaalisissa tilanteissa arvioidaan parin viikon ajan Auticonin omissa tiloissa. Myös psykologisia testejä käytetään. Koko prosessi vie parhaimmillaan kuukausia.
– Vasta kolmannen (viimeisen) vaiheen jälkeen teemme päätöksen siitä, kenen kanssa voimme jatkaa onnistunutta työskentelyä ja kenen kanssa asiat eivät luultavasti toimisi. Rekrytointiprosessin yhtenä tavoitteena onkin tutustua ihmiseen – millainen hän on, miten hän toimii, millaista tukea hän tarvitsee työtehtäviin ja -yhteisöön sopeutuakseen, Quincke kertoo.
Hinz korostaa inkluusion merkitystä: kaikki Auticonin konsultit työskentelevät kentällä, asiakasyritysten tiloissa. Työvalmentajat auttavat kaikessa tarpeellisessa, olipa kyse sitten kokoustilanteissa toimimisesta, mahdollisten työmatkojen järjestelyistä tai muuhun arkeen liittyvistä käytännön asioista. Tilanteen niin salliessa valmentaja voi myös pysytellä taustalla, Christian Quincke kertoo.
– Kyse on kuitenkin aikuisista ihmisistä, ja heidän tulee olla niin itsenäisiä kuin mahdollista. Emme halua tehdä ihmisistä epäitsenäisiä. Mutta jos tulee vaikeuksia tai tuntuu, että yhteistyö ei suju, tulemme heti
apuun.
Kasvulla yli Saksan rajojen
Vuonna 2011 perustettu Auticon on kasvanut viidessä vuodessa yli sadan hengen yritykseksi, jonka asiakkaista yli puolet on suuria, kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Työntekijöistä 78 on autismikirjon henkilöitä, joista kolmannes on ollut mukana alusta asti. Vuonna 2016 Auticon on laajentanut toimintaansa Pariisiin ja Lontooseen. Saksassa yksiköitä on seitsemän.
Alkuun päästiin Social Venture Fund -rahaston turvin, ja vuodesta 2015 lähtien toiminta on ollut yritystaloudellisesti kannattavaa. Asiakasyrityksissä toimivat konsultit eivät toimi freelance-pohjalta vaan saavat vakituista palkkaa, mahdollisista projektien välisistä tauoista huolimatta.
– Meillä on vastuu ihmisistä, Roman Hinz sanoo.
– Emme pyri vain maksimoimaan tuottoa. Tuotto on pienempi, mutta lisäämme ihmisten hyvinvointia. Ihmisten tulee olla tyytyväisiä, jotta he pystyvät myös tehokkaaseen työntekoon.
Ansioistaan tunnustusta saaneen Auticonin perusti Dirk Müller-Remus, joka hyvin koulutettuja mutta työttömiä autisteja kohdatessaan alkoi pohtia oman, Asperger-diagnoosin saaneen lapsensa tulevaisuutta. Rekrytoinnin kohderyhmää ovat autismikirjon motivoituneet IT-osaajat, joita Hinzin arvion mukaan löytyy Berliinin kokoisesta miljoonakaupungista alle sata. Yhteistyö autistiyhteisöjen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä korkeakoulujen kanssa helpo
ttaa sopivien ehdokkaiden tavoittamista.
Jos ensimmäinen yhteydenotto tulee suoraan autismikirjon henkilöltä, on kyse yleensä lyhyestä sähköpostista. Christian Quincke kertoo, että esimerkiksi ansioluettelon laatiminen – oman osaamisen esille tuominen – on autistiselle usein vierasta. Quincke on kuitenkin eniten yllättynyt autismin moninaisuudesta ja yksilöllisistä ilmenemismuodoista. Tuen tulee olla täsmällisesti räätälöityä, työtehtävien aidosti sopivia, kokonaisuuden toimittava – ilman lokerointia pelkän diagnoosin perusteella.
– Ihmiset ovat hyvin erilaisia keskenään, rajoitukset ovat vaihtelevia. Kun toimitaan oikein ja ollaan tarkkoja, se vie aikaa.
Työhönvalmennusta työllistyjälle, tukitoimia koko työpaikalle
Työhönvalmennus on menetelmä, jossa tarvelähtöisen ja jatkuvan tuen avulla tuetaan vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien työllistymistä sekä työssä pysymistä.
Kehittämispäällikkö Kaija Ray Vatesista muistuttaa, että vaikka tuen ja valmennuksen tarkoitus onkin auttaa juuri työntekijää, kannattaa Suomessakin tuki- toimia kohdistaa myös työpaikan muuhun henkilöstöön. Työpaikoille järjestetään valmennusta muun muassa eri hankkeiden kautta. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää osatyökykyisen työllistävälle työnantajalle erityistä työolosuhteiden järjestelytukea.
Tuettu työllistyminen – globaalia ja eurooppalaista toimintaa
Työhönvalmennusta on kehitetty osana tuetun työllistymisen mallia niin Suomessa kuin muualla maailmassa.
Pohjois-Amerikassa luotu tuetun työllistymisen käsite levisi Eurooppaan 1980-luvulla, ja alan eurooppalainen yhteistyöjärjestö EUSE perustettiin 1990-luvun alussa. EUSEn runsaat kaksikymmentä jäsenjärjestöä tulevat Euroopan eri maista ja edustavat tuetun työllistymisen kansallisia järjestöjä. Vates on ollut Suomen edustaja EUSEn alkuvuosista lähtien.
EUSE kerää tuetun työllistymisen toimijoita yhteen joka toinen vuosi järjestettäviin konferensseihin. EUSEn ensimmäinen maailmanlaajuinen konferenssi pidetään Belfastissa kesällä 2017.
Kaija Ray kertoo, että erityisesti englanninkielisillä mailla sekä Saksalla, Belgialla ja Hollannilla on Euroopassa pitkää kokemusta tuetun työllistymisen käytännöistä. Suomi vertautuu Rayn mukaan hyvin muihin Pohjoismaihin, sillä palvelurakenne, hyvinvointivaltion malli sekä tuetun työllistymisen muodot ovat pohjoisessa samankaltaisia.
Toisaalta eroavaisuuksia löytyy myös Pohjoismaiden väliltä, ja kaiken kaikkiaan käytännöt ja jopa termien käyttö ovat Euroopan tasolla kirjavia. Suomen erityisyys saattaisi liittyä järjestökentän vahvuuteen ja monipuoliseen hanketyöskentelyyn.
- En usko että kolmannen sektorin toimintaa on muissa maissa läheskään yhtä paljon, Kaija Ray mainitsee.