Pohjoismaissa hyvä mahdollisuus kehittää tuetun työllistymisen mallia yhdessä
18.12.2019
Teksti: Annemaria Ojanperä
Pohjoismaiden sosiaalipalvelujärjestelmissä on käytännön eroavaisuuksia, mutta ajatukset tuetun työllistymisen laadusta, sen kriteereistä ja painotuksista ovat hyvin samankaltaisia.
Grete Wangen (Supported Employment Norge SENO) sekä Bertil Johansson Ruotsin tuetun työllistymisen yhdistyksestä kertovat, miten heidän maissaan on käyty keskustelua tuetun työllistymisen sisällöstä ja laadusta sekä millaisia kehittämistoimenpiteitä he pitävät tärkeinä.
– Laadun kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka onnistumi¬nen edellyttää oppimisen ja kehittämisen kulttuuria. Käytännössä tämä tarkoittaa oppimista toisiltaan ja itse tekemällä, oppimista tukevia esimiehiä, ajankohtaiseen tietoon ja tutkimukseen perehtymistä sekä koulutusta, Wangen toteaa Norjan tilanteesta.
Wangen painottaa erityisesti, että tuetun työllistymisen keskiössä tulee olla itse työnhakija. Työtä tulee muokata kunkin hakijan yksilöllisistä lähtökohdista käsin. Tässä suhteessa on parannettavaa myös työhönvalmentajien, ei pelkästään työnantajien, ajattelutavassa.
Johansson puolestaan korostaa, että onnistuneen tuetun työllistymisen perusedellytys on molemminpuolinen luottamus työhönvalmentajan ja asiakkaan välillä.
– Työn oppiminen ja työhön sopeutuminen ei onnistu, ellei asiakas koe, että häneen ja hänen mahdollisuuksiinsa uskotaan ja luotetaan, hän sanoo.
Tuetusti työllistettävien osaaminen paremmin esiin
Vates järjesti elokuussa pohjoismaisen työpajan otsikolla Laatu tuetussa työllistymisessä. Puhujat ja osallistujat näkivät, että mahdollisia yhteistyömuotoja Pohjoismaiden välillä on lukuisia, koska myös haasteet, mutta myös ratkaisut ovat pitkälti samankaltaisia.
– Yksi isoimmista haasteista on tietoisuuden lisääminen tuetusta työllistymisestä. Tässä on keskeistä työllistettävien ja heidän toimintansa ja osaamisensa näkyväksi tekeminen. Esimerkiksi kansainvälinen työn seurannan päivä, Job Shadow Day, on tässä hyväksi koettu keino. Myös muun muassa tutkimusta ja työhönvalmentajien koulutusta on mahdollista kehittää yhdessä Pohjoismaiden kanssa ja laajemminkin kansainvälisesti, Vates-säätiön kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen toteaa.
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2019 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)