Osaamista työhönvalmentajan tuella

19.04.2016

Teksti: Sanna Saastamoinen, Johanna Seppänen

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Työhönvalmennus eXtra -lehdessä.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on ihmisen asialla. Strategiansa mukaan yhdistys on vakaa ja kuuluva maakunnallinen vaikuttaja, kehittäjä ja yhdistäjä, jolla on syvät juuret ja rohkea katse. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansalaisten äänen kuuluminen ja järjestötoiminnan elinvoimaisuus ovat sille tärkeitä.

Yhdistyksen toimipaikka sijaitsee Joensuussa ja se toteuttaa tällä hetkellä neljää projektia, joista kaksi keskittyy järjestöjen elinvoimaisuuden tukemiseen ja kaksi työllisyydenhoitoon. Maahanmuuttajatyön näkökulma sisältyy vahvasti kahteen näistä projekteista. Lisäksi yhdistys on mukana toteuttamassa Maahanmuuttajatyökeskus Sillan sekä Kansalaistalon toimintaa. Yhdistyksessä työskentelee noin 25 työntekijää.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen työllisyyshankkeet KAIKU ja KAJO-keskus tukevat pitkään työttömänä olleita ihmisiä työllistymään tarjoamalla heille työhönvalmennusta ja työntekemisen mahdollisuuksia yhdistyskentällä. Asiakkaille tarjotaan heidän tarpeidensa mukaisesti myös mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Kun asiakkaan ammatillinen osaaminen ja työllistymisvalmiudet ovat reilassa, auttaa työnetsintä löytämään työpaikan avoimilta työmarkkinoilta.

KAIKU on Euroopan Sosiaalirahaston ja kuntien osarahoittama ja KAJO-keskus on työllisyyspoliittinen hanke. Molempien asiakkaita ovat pitkään työttömänä olleet henkilöt. Pitkittyneen työttömyyden lisäksi KAIKUn asiakkailla on asiakkuus myös sosiaalitoimeen. Asiakkaat ohjautuvat hankkeisiin TE-toimistosta ja kuntien työllisyyspalveluista tai sosiaalitoimesta. Asiakkailla on myös mahdollisuus hakeutua itse hankkeiden palveluihin.

KAIKUn ja KAJO-keskuksen yhteistyöverkosto on laaja; siihen kuuluvat Pohjois-Karjalan TE-toimisto, kunnat, oppilaitokset, yhdistykset toimialasta riippumatta, alueen työnantajat sekä muut työllisyystoimijat. Hankkeet koordinoivat toiminta-alueellaan monenlaisia verkostoja, esimerkiksi työllisyystoimijoiden puolivuosittaisia kehittämispäiviä, työhönvalmentajien verkostoa sekä työnetsijärinkiä.

Mikä räätälöity TOPPIS?

Toppiksella tarkoitetaan työvoimakoulutuksen yhdistämistä palkkatuettuun työhön, jossa henkilö osallistuu koulutukseen työajalla sekä kehittää osaamistaan suunnitellusti työtehtävissä. Henkilön ammatillisen osaamisen kehittämistarpeita vastaava koulutus hankitaan työvoimapoliittisena koulutuksena. Usein kyseessä on tutkinnon osa tai osia.
Räätälöity toppis muodostuu useasta palasesta ja niiden yhteensovittamisesta. Tutkinnon osan suorittaminen räätälöityä toppista käyttäen vaatiikin tahon, joka koordinoi prosessia ja kantaa siitä vastuun.

TOPPIS-prosessin kulku

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on yhteistyössä Pohjois-Karjalan TE-toimiston, oppilaitosten ja yhdistystyönantajien kanssa kehittänyt räätälöidyn toppiksen malli, jossa prosessin vastuuhenkilönä ja koordinoijana toimii työhönvalmentaja.
Räätälöidyn toppis-prosessin ensimmäisessä vaiheessa asiakkaan ammatillisen osaamisen kehittämistarpeet tunnistetaan, herätetään opiskelumotivaatio sekä kartoitetaan opiskeluvalmiuksia. Sen jälkeen työhönvalmentaja selvittää työnantajalta halukkuutta lisätä työntekijänsä osaamista toppiksen kautta, sekä selvittää yhteistyössä oppilaitoksen kanssa työpaikan, työtehtävien ja työpaikalta saatavan ohjauksen soveltuvuuden tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen hankkimiseen. Samalla kartoitetaan tutkinnon osaan valmistavan koulutuksen ajankohta, ja kuinka asiakas pystyisi valmistavan koulutuksen ryhmään integroitumaan. Työhönvalmentaja selvittää TE-toimiston kanssa, onko tutkinnon osan hankkiminen työvoimapoliittisena koulutuksena mahdollista. Mikäli mahdollisuudet koulutushankintaan on, hankkii ELY-keskus asiakkaan tarpeita vastaavan koulutuksen.

Hankintapäätöksen jälkeen työhönvalmentaja kutsuu koolle palaverin, jossa sovitaan kunkin toimijan rooli sekä toppikseen liittyvät käytännöt. Sovitut asiat kirjataan koulutussuunnitelmaan. Tämän jälkeen päästään aloittamaan varsinainen opiskelu. Räätälöidyt toppikset on syytä aloittaa aina riittävän pitkällä orientaatiojaksolla, jotta varmistetaan asiakkaan kiinnittyminen opiskeluihin. Työhönvalmentaja tukee toppiksen suorittajaa koko opiskelun ajan. Tuen määrä on yksilöllinen, ja lähtee toppiksen suorittajan tarpeista. Tutkintotilaisuuksien suorittamisen jälkeen työhönvalmentaja kutsuu koolle loppupalaverin, jossa arvioidaan yhdessä työnantajan, tutkinnon suorittajan, oppilaitoksen ja mahdollisesti TE-toimiston kanssa prosessin etenemistä sekä mahdollisuutta jatkaa opiskeluja.

Työhönvalmentajan rooli ja osaamisvaateet

Työhönvalmentajan rooli räätälöidyissä toppiksissa on keskeinen. Työhönvalmentaja toimii niin sanotusti kulttuuritulkkina työmarkkinoiden, oppilaitoksen, työhallinnon ja tutkinnon suorittajan välillä saattaen yhteen eri toimijat ja niiden ”erilaiset maailmat”. Yksi työhönvalmentajan keskeinen tehtävä on esiin nousseiden asioiden selvittäminen ja toppiksen suorittajan opastaminen haastekohdissa. Toppis-prosesseissa työskennelleen työhönvalmentaja Marika Myllysen sanoin ”työhönvalmentaja varmistaa asioiden rullaamisen jouhevasti eteenpäin”.

Räätälöityjen toppis-prosessien toteuttaminen vaatii työhönvalmentajalta tietopuolista osaamista näyttötutkintojärjestelmästä ja siihen liittyvistä asioista. Prosessin koordinointi edellyttää hyvää organisointitaitoa, kykyä tarkastella sekä sanoittaa ja perustella asioita kunkin toimijan näkökulmasta. Työhönvalmentajalta vaaditaankin prosessin tuntemusta ja siihen luottamista sekä sinnikkyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänellä on tärkeä rooli myös kannustajana, innostuksen ja motivaation ylläpitäjänä. Lisäksi hänellä on oltava taitoa pitää prosessi liikkeessä.

Hyödyt ja haasteet

Räätälöityjen toppiksien toteuttamisen haasteena on monen toimijan ”palikoiden” yhteensovittaminen. Pienemmillä paikkakunnilla haasteena on koulutuksen saatavuus pitkien välimatkojen vuoksi.

Räätälöityjen toppisten toteuttaminen ei siis ole helppoa, mutta asiaa toteuttaneiden työhönvalmentajien ja toppiksen suorittaneiden asiakkaiden mielestä sitäkin tärkeämpää. TOPPIS tarjoaa kevyemmän vaihtoehdon kokeilla opiskelua. TOPPIS-malli on myös taloudellisesti turvallisempi, koska opiskelun saa aloittaa palkkatyössä ollessa. Lisäarvoa sekä toppiksen suorittajan että työnantajan näkökulmasta tuo työhönvalmentaja, joka varmistaa prosessin etenemisen ja auttaa haastavissa tilanteissa. Räätälöidyllä TOPPIS-mallilla suoritettu tutkinnon osa innostaa usein suorittamaan koko tutkinto.
Räätälöity TOPPIS tarjoaa monelle henkilölle ainutlaatuisen tilaisuuden kehittää ammatillista osaamista. Malli tarjoaa mahdollisuuden suorittaa opintoja työelämälähtöisesti, työsuhteessa. Se sopii siis periaatteessa kenelle tahansa. TOPPIKSEN suorittajan lisäksi myös työnantaja hyötyy työntekijän osaamisen lisääntyessä.

Oma ala löytyi TOPPIKSEN avulla

Reetta työskenteli palkkatuella lähiavustajana Pohjois-Karjalan Muisti ry:ssä. TE-toimiston asiantuntija ehdotti työpaikkaa ja Reetta tarttui tilaisuuteen. Uuden kokeilu kannatti, koska omalta tuntuva ala löytyi. Työpaikan lisäksi Reetta tarttui myös toiseen tilaisuuteen; alan opiskeluihin TOPPIS-mallilla työhönvalmentajan tukemana.

Reetta aloitti työt lähiavustajana Pohjois-Karjalan Muisti ry:ssä, jossa hän neljänä päivänä viikossa teki asiakkaiden luona kotikäyntejä ja perjantaisin avusti päivätoiminnan kerhossa. Aikaisemmalta ammatiltaan 38-vuotias Reetta on siivooja, mutta työ oli fyysisesti hänelle liian raskasta. TE-toimiston asiantuntijan kanssa Reetta pohdiskeli uutta alaa. Työpaikan löytymisen jälkeen Reetta pääsi mukaan KAJO-keskus hankkeeseen ja sen tarjoamaan työhönvalmennukseen. KAJO-keskuksen työhönvalmentaja heitti ilmaan ajatuksen lähihoitajaopintojen osatutkinnon suorittamisesta palkkatukityön ohella, mistä Reetta innostui. Käytännön asioiden järjestely työn ja opintojen yhteensovittamisesta sujui helposti työhönvalmentajan kanssa.
- On helpottavaa, että palaset vihdoin loksahtivat kohdalleen ja löytyi sellainen ala, mistä itse tykkään ja mitä pystyn tekemään. Haluaisin suuntautua vanhuspuolelle tai mielenterveys- ja päihdepuolelle.

Reetta koki uusiin tilaisuuksiin heittäytymisen positiivisena ja se toi hänelle vision tulevasta ammatistaan. Tutkinnon osan suorittaminen henkilökohtaistettiin eli suunniteltiin, mitä asioita Reetta opiskelee työtehtävissään, kuinka hän saa niihin ohjausta ja mitä asioita hän opiskelee valmistavassa koulutuksessa. Opiskeluiden eteenpäin viemisessä Reetta sai apua työhönvalmentajalta. Ensimmäisen tutkinnon osan suorittamisen jälkeen Reetta hakeutui suorittamaan tutkinnon loppuun tutkinto-opiskelijana.
- Kannattaa ruveta vaan rohkeasti ottamaan asioista selvää. Välillä itsekin luulin, ettei tästä tule mitään, kun tuntui, etten keksi alaa, mille haluaisin lähteä. Mutta kannattaa lähteä kokeilemaan vaikka jotain ihan uutta!