Kaikille yhdenvertainen, parempi työmaailma
04.04.2022
Teksti: Essi Tervonen
Kuva: iStock
Vates-säätiön aluetoiminta, Vamlas ja Kehitysvammaliitto järjestivät 31.8.-2.9.2021 Työmaailman parannusviikko –webinaarisarjan. Toistamiseen toteutetussa kolmipäiväisessä webinaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja työnantajayhteistyöstä, meneillään olevista työllisyydenhoidon uudistuksista sekä uusista toimintamalleista
vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyden parantamiseksi.
Työmaailman parannusviikko sisälsi esimerkkejä onnistuneista työllistämis- ja työllistymiskokemuksista sekä informatiivisia ja ilahduttavia keskusteluita. Tapahtumassa korostettiin työhönvalmentajan tuen merkitystä sekä pohdittiin vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden tulevaisuuden näkymiä eri koulutuksien ja työn näkökulmista.
– Tavoitteenamme on saada työmaailmasta yhdenvertainen ja kaikille avoin, jotta jokainen pääsisi käyttämään omia kykyjään ja taitojaan. Tehdään työmaailmasta kaikille parempi, tiivisti webinaarisarjan avannut Kehitysvammaliiton työllisyysasiantuntija Simo Klem.
Webinaarisarjan aikana kuultiin useiden kokemusasiantuntijoiden ajatuksia työllistymisestä. Vammaisaktivisti ja radiojuontaja Julianna Brandt käsitteli esityksessään etuoikeuksia, turvallista työkulttuuria, asiantuntijuuden identiteettiä ja sen tunnustamista sekä arjen ja työkulttuurin normeja, jotka kietoutuvat vammaisuuteen. Brandt totesi, että miten nykypäivänä työmaailma vaatii jaksamista sekä pystyvyyttä, ja samaan aikaan ihannoidaan tehokkuutta ja kiireellisyyttä. Vammaisen henkilön näkökulmasta ne tuovat paljon haasteita, mutta ne voidaan kääntää myös mahdollisuuksiksi.
– Kuten ystäväni sanoi, vammaisuus on jatkuvaa arkiluovuutta – jatkuvaa miettimistä, miten asiat voisi tehdä toisin. Totuttuja asioita voi kyseenalaistaa toisin tekemällä, ja tämän pitäisikin olla itseisarvo, jota yksilöt toteuttavat, kuvailee Brandt.
Onnistuneita työllistämis- ja työllistymiskokemuksia
Pirkanmaan Palkkaamo -hanke pyrkii kasvattamaan tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyyttä Pirkanmaan alueella. Projektipäällikkö Satu Koivurinne toivoi, että heihin oltaisiin yhteydessä matalalla kynnyksellä, jotta tieto Palkkaamosta lähtee leviämään. Koivurinne kertoi East Asia Martin onnistuneesta työllistämiskokemuksesta, joka teki kuulijoihin vaikutuksen.
– Tällaisia tarinoita toivoisi lisää, että työnantaja ottaa suoraan yhteyttä. Nämä ovat timantteja, todettiin osallistujien puolelta.
Myös Petri Hannula sai vakituisen palkkatyön Ardor Oy:stä. Hannula on työskennellyt Ardor Oy:ssä yli puolitoista vuotta, ensin osa-aikaisena ja nyt kokopäiväisenä työntekijänä. Sekä työnkuva että lähiesihenkilö ovat sälyneet samoina.
- Hyvin on jaksettu, totesi Hannula.
Ardor Oy:n entinen toimitusjohtaja Jarno Soinila pitää tällaisia ”win–win–win” -tilanteina: ne ovat tärkeitä sekä työntekijälle, työnantajalle että yhteiskunnalle. Kun työntekijä pääsee palkkatyöhön käsiksi ja mukaan työyhteisöön, saa työnantaja positiivista, monimuotoista ja motivoitunutta työvoimaa.
– Mitä enemmän saadaan ihmisiä mukaan työhön, sitä parempi yhteiskunta saadaan rakennettua itsellemme ja jälkipolvillemme, summasi Soinila.
Ajatuksia työelämästä
Kokemusasiantuntijapaneeliin osallistuivat Sanna Sepponen Helsingistä, Miia Pallonen Espoosta sekä Karoliina Olkkonen Nurmijärveltä. He ovat työllistyneet työhönvalmentajan avustuksella. Olkkonen on kirjautunut Eezy-palveluun, jossa voi itse määrittää, minkä verran tekee palkkatöitä. Ennen tätä Olkkonen oli ollut 10 vuotta työtoiminnassa.
– Joku voi ajatella, että olen vaativa, kun kerron, että ”haluan palkkatyötä, kiitos”, mutta en halua mitään välimallia. Tekisittekö itse 0–12 euron päiväpalkalla sitä työtä, jota nyt teette? kysyi Olkkonen.
Olkkosen haaveena on tehdä järjestötyötä, jossa pääsee kuulluksi ja voi olla äänitorvena muille.
– Enää en tee avotyötä. Olen saanut paljon värikkäämmän ja sisällöllisemmän elämän, Olkkonen jatkoi.
Pallonen puolestaan tekee ompelutöitä ja on aikaisemmin ollut avotöissä ja työtoimintakeskuksessa, joissa on tehnyt postitus- ja kirjastotöitä. Pallonen kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä.
Sepponen on aikaisemmin ollut palkkatöissä useassa eri organisaatiossa työhönvalmentajan tuella.
– Ihan mahtava paneelikeskustelu, tätä lisää!
– Suorapuheiset naiset ovat parasta, kommentoivat osallistujat rohkaisevasti.
Onnistunut kolmipäiväinen tapahtuma
Päivien aikana kuultiin kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä työmaailmasta, työkykyohjelman hankkeista, järjestöjen roolista kuntakokeilussa ja mielenterveysstrategiasta sekä käsiteltiin varhaisten työelämäkokemusten ja digitaalisen saavutettavuuden tärkeyttä.
Työmaailma kaipaa näkyviä esimerkkejä henkilöistä, joilla voi olla jokin sairaus, vamma tai muu rajoite, mutta joilla on silti paljon työkykyä ja halua tehdä palkkatöitä.
– Kaikki hyötyvät siitä, että maailmasta tulee selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Työmaailma on sellainen, minkälaiseksi me sen muodostamme, totesi Simo Klem loppupuheenvuorossaan.
Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra lehdessä 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välitehteen)
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!