Siirry pääsisältöön

Selkokielen uusi toimintaohjelma on julkaistu

25.10.2023

Ihminen lukee kirjaaSelkokielen neuvottelukunta on julkaissut uuden selkokielen toimintaohjelman vuosille 2024–2026. Taustalla on YK:n vammaisten ihmisten sopimus, jonka mukaan Suomi on sitoutunut edistämään selkokielen käyttöä yhtenä saavutettavan viestinnän muotona.

Vates-säätiö on yksi 63 jäsentahosta Selkokielen neuvottelukunnassa. Toimintaohjelma antaa suuntaa sille, mitä toimenpiteitä ja kehittämistä tarvitaan, jotta selkokielen asema turvataan.

Uusi selkokielen toimintaohjelma on jaettu viiteen päätavoitteeseen:

1) Selkokielen asemasta Suomen lainsäädännössä on tehtävä selvitys
2) Selkotoiminnalle on varmistettava riittävät resurssit
3) Selkokieli on juurrutettava osaksi yhteiskunnan julkista viestintää
4) Selkokielen asiantuntemusta on Suomessa vahvistettava
5) Erilaisten selkoaineistojen julkaisemista tulee edistää ja lisätä

Ohjelmaa toteuttavat kaikki Selkokielen neuvottelukuntaan kuuluvat tahot sekä muut valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien viranomaiset, järjestöt ja yritykset, jotka viestivät tai joiden tulisi viestiä myös selkokielellä.

Selkoruotsia edistää Suomessa Referensgruppen för lätt språk, joka toimii ruotsinkielisen kehitysvammajärjestö FDUV:n LL-Centerin yhteydessä.

Selkokielen tarve

On arvioitu, että Suomessa on noin 650 000–750 000 ihmistä eli yli kymmenen prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä. Tämä johtuu mm. siitä, että heikkoja lukijoita on enemmän kuin aiemmin, esimerkiksi nuorten lukutaito on heikentynyt. Yli  65-vuotiaita on enemmän kuin aiemmin, joten muistisairaudet lisääntyvät ja vaikuttavat lukemisen ymmärtämiseen. Myös maahanmuuttajia on enemmän kuin aiemmin, joiden äidikieli on jokin muu kuin joku Suomen äidinkielistä.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Lähteitä ja työkaluja selkokieleen: