Turvalliset kohtaamiset ruokatoiminnan perustana
31.01.2022
Miten huolehdimme siitä, että ruokaan liittyvät kohtaamiset ovat kaikille turvallisia? Miten otamme huomioon, että jokainen meistä tulee myös ruuan pariin hyvin yksilöllisestä taustasta? Entä miksi on tärkeää kiinnittää huomiota ruokaan liittyvien kohtaamisten laatuun?
Näitä kysymyksiä pohdittiin yhdessä Päijät-Soten ja Klubitalojen valmennus- ja ohjaustyön ammattilaisten kanssa hankkeen ensimmäisessä työpajassa 18.1.2022. Päivän tarkoituksena oli luoda periaatteet ruokaan liittyvälle toiminnalle ja kohtaamisille. Työpajassa tutustuttiin ruokasuhteen käsitteeseen ja pohdittiin ohjaus- ja valmennustyön ammattilaisten omia ruokasuhteita sekä ruokaan liittyviä kohtaamisia ja niiden merkitystä. Ruokasuhdeajatteluun johdatteli yliopistonlehtori Sanna Talvia Itä-Suomen yliopistosta. Talvian mukaan pelkkä terveyttä ja hyvinvointia edistävästä ruuasta kertominen ei kanna pitkälle.
– Tiedonjakamisella ei saada aikaan niin suuria vaikutuksia, kuin ehkä joskus on ajateltu. Sillä voi olla jopa haitallisia sivuvaikutuksia. Ruoka nimittäin on teema, joka melko helposti latautuu oikein-tai-väärin-kysymyksenä, joskus tiedostamattakin. Ajatellaan, että “syö näin, niin olet hyvä ihminen” tai “syö noin, niin olet huono”, Talvia pohtii.
Syömiseen saattaa Talvian mukaan myös liittyä moraalitunteita, esimerkiksi häpeää ja syyllisyyttä. Ruokaan liittyviä tunteita voi olla vaikea käsitellä. Osalle ruoka on myös teemana hyvin henkilökohtainen.
Ohjaajan oma ruokasuhde ei ole merkityksetön asia
Ruoka ei myöskään ole aihe, jota kukaan pystyisi katsomaan täysin ulkopuolisin silmin. Olemme kaikki sen sisäpiirissä: meillä jokaisella on kokemuksia, ajatuksia ja mielipiteitä ruokaan liittyen. Suhtaudumme ruokaan eri tavoin. Se merkitsee meille erilaisia asioita. Talvia lisäksi huomauttaa, että syömisen kautta myös herkästi kytkeydytään sellaisiin isoihin kysymyksiin, kuten omaan identiteettiin, arvoihin ja kehonkuvaan.
Oman ruokasuhteen äärelle on meistä jokaisen toisinaan hyvä pysähtyä, sillä ruokasuhde ei ole merkityksetön asia. Se, mitä ajattelemme ruoasta ja syömisestä sekä kehoistamme, näkyy siinä, miten käsittelemme ja kohtaamme näitä teemoja. Myös työssämme.
Ruokaan liittyvät kohtaamiset ovat merkityksellisiä, olipa kyse sitten ohikiitävistä yksittäisistä lauseista, yhteisestä lounashetkestä tai ruokaryhmässä toimimisesta. Kohtaamisilla nimittäin rakennamme toimintakulttuuria. Kokonaishyvinvointia tukeva ruokatoiminnan kulttuuri on sellainen, jossa kohtaamiset ovat turvallisia ja jossa jokainen saa olla sellainen kuin on - suhtautuipa hän ruokaan miten tahansa.
Miten huolehdin turvallisista kohtaamisista?
Mutta miten konkreettisesti kiinnittää huomiota ruokaan liittyviin kohtaamisiin ja toimintakulttuuriin? Alkuun pääsee Sanna Talvian mukaan jo aika pienellä vaivalla.
Tältä pohjalta hankkeen työpajassa luonnostelluista ruokaan liittyvän toiminnan ja kohtaamisten periaatteista löytyi hyviä vinkkejä, jotka haluamme jakaa teillekin:
- Varmistetaan, että jokaisella on oikeus syödä ja maistaa, mitä haluaa.
- Vahvistetaan kaikkien arvokkuuden kokemusta ruokaan liittyvissä kohtaamisissa, kun ketään ei arvostella tai syyllistetä hänen valinnoistaan.
- Jokaiselle jotakin – myös ruokatoiminnassa!
Teksti: Johanna Puttonen, Elämänlaatua ruuasta -hanke, Päijät-Sote
Kuvat: Canva
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!