Siirry pääsisältöön

Etätyö luo työedellytyksiä osatyökykyisille henkilöille

16.07.2020

Henkilö työskentelee läppärinsä ääressä.

Olisiko jonain päivänä mahdollista hyväksyä se tosiasia, että melko isolle ihmisryhmälle etätyö olisi se optimaalisin työskentelymuoto?

Kyseinen viiteryhmä pitää sisällään esimerkiksi pitkäaikaissairaat ja osatyökykyiset, taiteellista taipumusta omaavat, yksinäisyyteen taipuvaiset ja ehkä usein heikommilla sosiaalisilla taidoilla tai itsetunnolla varustetut ihmiset.

Oman lukunsa muodostavat henkilöt, joilla on erilaisia herkkyyksiä esimerkiksi useimmissa laitosrakennuksissa tavattuun homeeseen, sähkö- tai siivouskemikaaliyliherkkyys.

Mainitut ja vastaavat tilanteet saavat kuitenkin ihmisten leimasimet lyömään, koska joidenkin mielestä nuo syyt voivat kuulostaa naurettavilta. Äkkiseltään nousee esiin tyypillisiä stereotypioita: luulotauti, elinkelvottomuus, laiskuus, työkyvyttömyys jne. Ajatellaan, että joka ei taivu yleiseen muottiin, on itse vastuussa seurauksista, kuten työttömyydestään.

Ensinnäkin, eikö monenkirjava ja työelämästä helposti syrjäytyvä joukko tarkoita haaskattua työpotentiaalia, sillä useimmilla poikkeavuustekijöillä ei ole yhteyttä työkykyyn tai älyyn? Ja kun työkyvystä puhutaan, mielestäni juuri monien tilojen diagnoosin puuttuminen Suomessa kuvastaa parhaiten henkistä ilmapiiriä erilaisuuden ympärillä. Esimerkiksi sähköyliherkkyys diagnosoidaan Ruotsissa, muttei meillä - näin valitettavasti monen muunkin tilan kohdalla.

Työkyky ei ole vakio

Kokonaan oma lukunsa on myös asian inhimillisempi puoli - voitaisiinko vain hyväksyä se, että voimavarat vaihtelevat eri henkilöiden välillä lukemattomista syistä johtuen. Työn todellinen tuottavuus voi olla yhtä hyvä lyhyempää tuntimäärää tekevällä kuin esimerkiksi täyttä työpäivää tekevällä. Tutkimukset osoittavat sen, mihin jokainen päivittäin työssään törmää: ihmisen tuottavuus ei ole vakio, eikä kyse ole erityisen isosta, suhteellisen yhtäjaksoisesta tuntimäärästä.

Toiseksi, kun kerran tuntimäärästä ja tuottavuudesta puhutaan, nykyisenkaltainen työelämä kaikkinensa on vuosisatainen konstruktio, joka luotiin tehdastyöntekijöiden maksimaalista tuottavuutta silmällä pitäen. Tämä mekaaninen ja epäterve lähtökohta ei tunne poikkeavuuksia.

Etätyöstä vain hyviä kokemuksia

Omat kokemukseni korona-ajan etätyöskentelystä ovat lähes pelkästään positiivisia. Levänneisyys, täysi keskittymiskyky ja korkea virkeystaso tulivat luontaisetuna. Parempi nukkuminen ja lepo tarvittaessa - tai työskentelyn lomassa - olisivat monelle käänteentekeviä, työn mahdollistavia elementtejä.

Omat syyni etätyön puolustamiseen ja tavoitteluun liittyvät taustaani, terveyteeni ja mielenkiinnon kohteisiini. Jälkimmäisestä puhuttaessa koen diginomadielämän luonnollisena ja yhtenä suurimmista henkisistä voimaannuttajista elämässäni. Tämän pohjalta on hyvä miettiä työntekijän hyvinvointia esimerkiksi olosuhteiden ja itsetoteuttamisen kautta!

Lisäksi uskon, että monet erityisryhmät tulevat hyötymään digitalisaatiosta. Etäkokoukset lisätyn todellisuuden virtuaalisessa tilassa omalla tai kuvitetulla avatarilla tarjoavat helpon sosiaalisen ympäristön myös ei-sosiaalisille. Ajatusten vaihto ja ideoiden kirjaaminen on luovempaa ja nopeampaa, työnteko intuitiivisempaa ja interaktiivista - ja samalla monin verroin mielekkäämpää ja hauskempaa!

Summa summarum: Uudistetaan työmarkkinoita luomalla työedellytyksiä etätyön avulla. Kyseessä on puhtaasti tahdon kysymys. Suhtaudutaan ymmärryksellä ja myötätunnolla erilaisiin rajoitteisiin.

Kuva: Pixabay

Blogin on kirjoittanut anonyymisti vuoden ajan järjestöavustajana Paikka auki -tehtävässä toiminut Vatesin työntekijä.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!