Pohdintaa avotyötoiminnasta

13.10.2016

Viime aikoina on yhä enemmän neuvonnoissa tullut esiin avotyötoiminta.

Avotyötoimintaa tehdään tavallisella työpaikalla. Se on työskentelyä työ- tai toimintakeskuksen ulkopuolella avointen työmarkkinoiden työpaikalla. Henkilö voi siirtyä myös suoraan avotyötoimintaan ilman, että olisi osallistunut työtoimintaan työ- ja toimintakeskuksessa.

Missään laissa ei löydy käsitettä avotyötoiminnasta, ja se onkin käytännössä kehittynyt toimintatapa. Avotyötoiminta on saanut nimensä 1980-luvulla kuntien ryhtyessä etsimään keinoja alentaa kehitysvammaisten henkilöiden työnteon kustannuksia. Nykyään avotyötoiminnan järjestäminen ja sen ehdot vaihtelevat kunnittain.

Avotyötoiminta ei ole työsuhde eikä siinä makseta palkkaa, vaan työn tekemisestä voidaan maksaa työosuusrahaa, jonka suuruus on yleensä 0 - 12 euroa päivässä: keskimäärin työosuusraha on viisi euroa päivässä.

Työosuusraha ei ole veronalaista tuloa, mikäli sitä maksetaan enintään 12 euroa päivässä, ja sillä tuetaan asiakkaan hoitoa, kuntoutumista tai yhteiskuntaan sopeutumista. Avotyötoiminta ei kartuta henkilön tulevaa sosiaaliturvaa, kuten työeläkettä, eikä se liioin oikeuta vuosilomalain mukaiseen lomaan.

Avotyötoiminta aiheuttaa pohdintaa. Työnantaja pyrkii edistämään henkilön erilaisten taitojen oppimista ja kuntoutumista. Avotyötoiminnan työntekijä kokee monesti itsensä arvokkaaksi saadessaan olla osa työyhteisöä. Hän kokee ylpeyttä tekemästään työstään.

Olisiko tässä miettimisen paikka? Miten on suhtauduttava kehitysvammaisten henkilöiden pitkäaikaiseen avotyötoimintaan ihmisoikeussopimusten, kuten YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista -asiakirjan valossa? Yleissopimuksen 27 artikla 1 b) kohta sisältää maininnan ”sama palkka samanarvoisesta työstä”. Välillä lienee pysähdyttävä miettimään myös työtä, sen merkitystä ja työn tuomaa mielihyvää sekä yhteiskuntaan osallistumista työntekijän näkökulmasta.

Mielestäni avotyötoiminnan ei tulisi olla kuitenkaan henkilön uraputki, vaan sen olisi johdettava palkkatyöhön, aitoon työllistymiseen, jos henkilön kyvyt ja taidot osoittautuvat riittäväksi.

Teppo Rautjärvi
Asiantuntija, lakiasiat