Yrityshaaveet toteutuivat vammautumisen jälkeen

ti jouluk. 17 15:11:00 2019

Teksti: Kati Savela
Kuvat: Riitta Skytt ja Harri Suomalainen

Ravintolakokkina pitkään toimineella Harri Pynnösellä oli käynyt mielessä oman yrityksen perustaminen, mutta jotenkin hetki ei tuntunut koskaan sopivalta. Vasta kun hän vammautui, suunnitelmat yrittäjyydestä alkoivat konkretisoitua. Nyt hän suorittaa myös töiden ohessa vammaisen yrittäjän ammattitutkintoa.

Kouluaikoina Harri Pynnöselle ei ollut alavalinta täysin selvä. Paitsi siltä osin, että tuleva työ saisi sisältää käsillä tekemis tä. Käsityö hänellä olikin kymppi. Ravintola-ala oli lopulta nuorelle luonteva valinta. Varkaudessa varttunut Pynnönen valmistui hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksesta Savonlinnasta kokiksi vuonna 1992.

Kokille riitti mukavasti töitä. Oman ravintolan perustaminen välähti ajoittain mielessä, mutta asia ei edennyt suunnitelmia pidemmälle. Pynnönen työskenteli useissa ravintoloissa Pohjois-Savossa, mutta sen kauemmas ei ollut tarvetta lähteä.
– Yrittäjyys kiinnosti sen verran, että suoritin yrittäjyyskurssin. Siihen se silloin kuitenkin jäi, Pynnönen toteaa.

Äkillinen sairastuminen muutti elämän

Kelataan vuoteen 2012. Kesällä Pynnöselle nousi korkea kuume. Hän ehti käydä lääkärillä kolmesti, kunnes viimeisellä kerralla tilanne näytti jo niin pahalta, että hänet vietiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan teho-osastolle. Hän oli hengityskoneessa viisi viikkoa.

– Tutkimuksissa ei selvinnyt, mistä tilani johtui. Elimistöni alkoi jollain lailla taistella itseään vastaan. Minulla oli selkäydin- ja aivotulehdus. Tämä johti alaraajojen halvaantumiseen, Pynnönen kertoo tilanteestaan, johon joutui yllättäen seitsemän vuotta sitten.

Teho-osastolla olosta Pynnönen ei muista mitään. Tuntui kuin reilu kuukausi elämästä olisi hävinnyt jonnekin. Neurologin tarkastuksessa ei havaittu mitään poikkeavaa.

Toipuminen alkoi hiljalleen. Lääkärit totesivat, että tunto raajoihin saattaisi palata, sillä hermosto ei ollut kokonaan tuhoutunut.

– Päätin heti, että toivun kyllä, jos se kerran on mahdollista. Koin saaneeni lisäaikaa elämälle ja se piti käyttää hyväksi. Lääkärikin totesi, että jos kuntoutuja luovuttaa, kuntoutuminen loppuu siihen.Sairaalasta mies siirrettiin Neuroniin lähelle Kuopiota. Siellä alkoi muutaman viikon kuntoutumisjakso. Piti päättää, miten lähteä eteenpäin ja millaisia tavoitteita fysioterapialla voisi olla. Aluksi käsissä ei ollut lainkaan voimia.

Tukea vammaisyrittäjien hankkeesta

Kuntoutuksen ansiosta Pynnönen liikkuu nykyisin pyörätuolilla, ja alaraajojen tunto on palannut lähes normaaliksi.

– Kävelemään pystyn kyynärsauvojen tai rollaattorin avulla parikymmentä metriä.
Muutaman vuoden asteittaisen toipumisen aikana paluu työelämään alkoi häämöttää mielessä yhä useammin.

Hänen silmiinsä osui juttu Yritystä!-hankkeesta. Se on vuonna 2016 alkanut STEAn rahoittama hanke, jota koordinoi Invalidiliitto. Jonkin aikaa emmittyään Pynnönen soitti hankepäällikkö Sinikka Winqvistille.

– Pian olin jo tapaamassa häntä ja lähdin mukaan hankkeeseen. Huomasin, että sitä kautta saisin tietoa talousasioista, apuvälineistä, tukimuodoista ja Kelan kanssa asioimisesta. Lisäksi tutustuisin muihin, samankaltaisessa tilanteessa oleviin ihmisiin. Omien verkostojen merkitys tuli tärkeäksi osaksi yrittäjyyttä, etenkin perheeni ja ystävieni.

Yrittäjäksi nyt toden teolla tähtäävä mies sai paljon apua Varkauden uusyrityskeskukselta. Lisäksi isona apuna Pynnösellä on ollut osaava tilitoimisto. Laitehankintoihin hän sai elinkeinotukea vakuutusyhtiö Elolta. Työeläkeyhtiöistä voi saada apua yrittäjyyteen sekä työtehtävien uudelleen järjestelyyn.

Oma tuotekehitys innosti yrittäjäksi

Kun Pynnönen oli ollut palkkatyössä, hän oli miettinyt välillä, miten joitakin tuotteita voisi tehdä toisella tapaa. Ensimmäinen tuote, jota hän kokeili, oli kylmäsavustettu kirjolohi. Sitä hän alkoi tehdä kotonaan.

Elintarvikelaki kieltää myytäväksi tarkoitettujen tuotteiden valmistamisen asumiseen käytetyissä tiloissa. Siksi lohta ei voinut myydä kauppoihin, mutta myynti erilaisissa myyntitapahtumissa onnistui.

Kalatuotteita yrittäjä alkoi myydä katuruokavaunusta. Sen hankinta onnistui Tukilinja-lehden tuella. Vaunulla mies on ollut erilaisissa tapahtumissa Savon alueella ja mm. Helsingissä. Ensi kesäksi vaunulle on suunnitelmissa kiinteä paikka Varkauden keskustasta.

– Avovaimoni äidiltä sain sitten vuokrattua elintarviketuotantoon hyväksytyn tilan. Sinne toteuttamastani savustamosta voin myydä tuotteita jälleenmyyntiin Harri’s Food Factory -yrityksestäni. Kirjolohen lisäksi teen tuotteita järvikalasta, kuten lahnasta ja hauesta, esimerkiksi tartaria, yrittäjäksi ryhtynyt Pynnönen kertoo.

Pynnösellä on myös catering-palveluita. Tieto omaleimaisista ja laadukkaista tuotteista on kiirinyt Savoa edemmäs. Pääkaupunkiseudun ravintoloissa on nimittäin ollut kiinnostusta ottaa Pynnösen kalatuotteita listoille.

Yrittäjän ammattitutkinnosta osaamisen päivitystä

Viime kesänä Pynnönen toteutti yhden yrittäjyyteen liittyvän haaveensa. Hän piti kesäravintolaa Varkauden keskustassa, rannan tuntumassa. Sinne hän palkkasi kahdeksan nuorta töihin.

Yrittäjyydessä on aina oppimista. Kun Pynnönen kuuli Yritystä!-hankkeesta, että syksyllä 2019 alkaisi uudenlainen vammaisyrittäjän ammattitutkinto, hän halusi lähteä mukaan.

Tutkinto on sama kuin yleinen yrittäjän ammattitutkinto, mutta siinä on huomioitu esimerkiksi opetuksen esteettömyys ja saavutettavuus näkö- ja kuulovammaisille henkilöille.

– Tutkinnon kautta saan päivitettyä tietojani ja pysyn ajan hermolla. Koulutukseen kuuluu lähiopiskelupäiviä Helsingissä ja etätehtäviä verkossa. Tehtävät tukevat oman yritystoimintani kehittämistä.

Tavoitteena Pynnösellä on vahvistaa osaamistaan esimerkiksi tuotteiden hinnoittelusta ja taloushallinnosta.

Pynnönen verkostoituu myös paikallisesti. Se onnistuu Varkauden Yrittäjien kautta. Jäsenillä on mahdollisuus osallistua koulutuksiin, tutustua toisiinsa ja jakaa vinkkejä yrittäjän käytännön arjesta.

– Tuotteeni saivat pari vuotta sitten D. O. (Designation of Origin) Saimaa -laatumerkin, joka on alueellinen laatu- ja alkuperämerkki, Harri Pynnönen sanoo tyytyväisenä. 

Vammaisten henkilöiden tuen tarpeet yritystoiminnassa samat kuin muilla

Pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt ovat erittäin moninainen ryhmä, ja heidän työkykyään tulee aina tarkastella suhteessa työtehtävään. Osalla työkyky voi olla alentunut, osalla taas on täysi työkyky sairaudesta tai vammasta huolimatta ja työn sisällöstä riippuen.

Vammaisten henkilöiden työllisyys on Suomessa muuta väestöä matalampi, ja vammaiset henkilöt ovat myös harvemmin työssä kuin muualla Euroopassa. Yrittäjyys voi olla vammaiselle henkilölle hyvä tapa sopeuttaa työ terveydentilansa vaatimuksiin ja siten olla työssään täysin työkykyinen.

Yrittäjyydessä tärkeää on, että yleiset yrittäjyyden edellytykset (liikeidea, taitotieto, motivaatio) ovat kunnossa. Yritystä!-hankkeessa olemme havainneet, että vammaisten yrittäjien tarpeet ja kysymykset liittyvätkin isolta osin yleisesti yritystoimintaan, kuten markkinointiin, verotukseen ynnä muuhun, kuten muillakin yrittäjillä. Toki vammaisten henkilöiden yritystoiminnan harjoittamisen osalta on tarpeen kehittää myös tukijärjestelmiä ainakin silloin, kun tuki on edellytyksenä sille, että vammainen henkilö pääsee samalle viivalle täysin terveen yrittäjän kanssa.

Harri Hellstén
työmarkkina-asioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät,
Vates-säätiön hallituksen jäsen

Fyysinen vamma ja työelämä

Eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt eivät työllisty tasavertaisesti vammattomien henkilöiden kanssa. Invalidiliiton mukaan tiedon puute fyysisesti vammaisen ihmisen kyvykkyydestä ja soveltuvuudesta työhön vaikeuttaa edelleen heidän työhön pääsyään. Tilastoja liikuntarajoitteisten henkilöiden työllisyydestä ei ole, mutta esimerkiksi Invalidiliiton jäsenille suunnatuissa kyselyissä työllistymisen vaikeus tulee esiin.

Asiantuntija (koulutus ja työelämä) Anne Mäki toteaa, että rekrytoimisesta päättävät voivat kuvitella, että liikuntarajoitteinen henkilö ei suoriudu täysin sellaisestakaan työstä, jossa liikuntakyvyllä ei ole merkitystä. Korkeakoulu- tai muu tutkintokaan ei välttämättä edistä työn löytymistä.

Työkyvyttömyyseläkettä tuki- ja liikuntaelinten tai sidekudossairauden perusteella saavia 20—64-vuotiaita oli Suomessa viime vuonna noin 40 000. Vamma tai sairaus voi alentaa työ- ja toimintakykyä, mutta työkykyä voi silti olla paljon jäljellä. On tärkeää, että työ, työvälineet ja työympäristö vastaavat työntekijän ominaisuuksia ja tarpeita.

Käytännön tukea on saatavilla TE-toimistosta, Kelasta sekä vakuutus- ja eläkeyhtiöiltä. Tuki voi olla apuväline/itä, työhönvalmentajan palvelua tai työolosuhteiden järjestelytukea (työnantajalle).

Invalidiliitto on nostanut esiin Sopivaa työtä kaikille -ajattelutavan, jonka tavoitteena on parantaa fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä. Asiaa edistää Sopivaa työtä kaikille -neuvottelukunta. Vatesilta on edustus neuvottelukunnassa.

Lisätietoa: (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
www.invalidiliitto.fi  -> tietoa -> työ, opiskelu ja yrittäjyys

 
Vammaisille suunnattu yrittäjän ammattitutkinto käynnistyi syksyllä 2019

Vammaisille henkilöille tarkoitettu koulutus sisältää mm. klinikkatyöskentelyä erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi, henkilökohtaista yritysneuvon- taa sekä pienryhmämentoroinnin. Koulutus on saavutettava, sillä koulutusmateriaalin saa pistekirjoituksella, isokirjoituksella tai sähköisesti saavutettavassa muodossa.

Vammaisten yrittäjän ammattitutkinnon järjestää Careeria, ja se on suunniteltu Näkövammaisten liiton ja Yritystä!-hankkeen kanssa. Ensimmäisessä koulutuksessa on mukana 22 henkilöä.

Yritystä!-hankkeen mentorointimalli siirtyy VamY:yn

Kolmivuotisen Yritystä!-hankkeen tavoitteena on ollut mm. edistää vammaisten henkilöi- n työllistymistä yrittäjyyden avulla sekä tukea heidän hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Hankkeen tuella ja ohjauksella noin 50 henkilöä on työllistänyt itsensä. Myös Suomen Vammaisyrittäjät ry (VamY) perustettiin hankkeen tuella.

STEAN rahoittama hanke päättyy vuoden 2019 lopussa. Hankkeessa kehitetty mentorointimalli ja muu materiaali siirtyvät ensi vuoden aikana VamY:n sivuille.

MunDuuni-toimintamallia on juurrutettu myös osaksi hankkeen kumppanijärjestöjen työelämäpalveluita.

Alla olevat Yritystä!-hankkeen, VamY ry:n ja Kyvyt käyttöön -lehden linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Yritystä!-hanke: yritystä.fi
VamY ry: vamy.fi

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2019