Vaikuttamistyötä vammaisten oikeuksista kokemuksen rintaäänellä

pe toukok. 29 09:30:00 2020

Teksti: Kati Savela-­Vilmari
Kuvat: Leena­-Kaisa Honkonen

Pirkko Mahlamäki on tehnyt vammaispoliittista vaikuttamistyötä 23 vuotta. Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2010 hän kertoi työstään vammaispoliittisena asiantuntijana Euroopan vammaisfoorumissa ja Suomen Vammaisfoorumin ensimmäisenä pääsihteerinä. Mahlamäki kertoo nyt, ovatko vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja oikeudet Suomessa hänen nähdäkseen parantuneet.

Vuonna 2010 Pirkko Mahlamäki kertoi, että oli mukana YK:n vammaisten ihmisten oikeuksiensopimuksen valmistelussa. Tuolloin alettiin tehdä vammaispoliittista ohjelmaa. Sopimus ratifioitiin Suomessa vuonna 2016 ja nyt VANE laatii toista kansallista toimintaohjelmaa. Onko vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus parantunut kymmenessä vuodessa?

– Olemme toisaalta menneet eteenpäin, mutta edelleen nousee esiin paljon vammaisiin kohdistuvaa syrjintää ja häirintää, Mahlamäki aloittaa.

Esimerkiksi vammaisten henkilöiden työllisyys ei ole juurikaan edistynyt. Myös heidän huono-osaisuutensa on vain lisääntynyt.

- Toisaalta yhdenvertaisesta kohtelusta on puhuttu enemmän. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden palveluiden kilpailutusta vastustanut Ei myytävänä -kansalaisaloite sai näkyvyyttä ja kannatusta, vaikka eduskunta lopulta hylkäsi aloitteen.

Korona-­aikana oikeudet vielä pahemmin uhattuna

On valitettavan helppo löytää esimerkkejä siitä, millaisissa yhteyksissä vammaisten henkilöiden oikeudet jäävät toteutumatta. Vain silloin, jos palvelun käyttö estyy kokonaan, on palvelusta vastaavalla taholla velvollisuus järjestää palvelu asiakkaalle muulla tavalla.

Kuljetuspalvelujen käyttäminen voi olla joskus niin hankalaa, että ihminen jättää hyödyntämättä oikeutensa, koska ei jaksa taistella palvelua saadakseen. Kuljetus- ja tulkkauspalveluiden säännöllinen toimivuus on kuitenkin monelle edellytys sille, että voi osallistua työelämään ja harrastuksiin.

– Syrjinnästä ilmoitetaan nyt herkemmin. Yhdenvertaisuuslautakunta on nostanut esille paljon tapauksia esimerkiksi vammaispalveluiden toteutuksen puutteista. Kelan viittomakielen tulkkausvälityksen ongelmat ovat yksi esimerkki tästä. Kriisiaikoina, kuten koronaepidemiassa, tilanne on vieläkin huonompi, Mahlamäki sanoo.

Agendalle on tullut myös uusia odottamattomia asioita.

Olimme Vammaisfoorumin kanssa tekemässä Suomen maaraporttia vammaissopimuksen toteutumisesta vuosilta 2016-18. Mietimme, että meidän ei tarvitse varmaan edes pohtia 11 artiklaa, joka koskee vaaratilanteita ja humanitaarista hätätilaa. Nyt on toisin. Siitä on tullut tärkeä osa vaikuttamistyötä, koska olemme törmänneet eriarvoiseen kohteluun koronaepidemian aikana. Esimerkiksi vammaisten oikeutta tehohoitoon on joillakin alueilla aiottu rajata, Mahlamäki sanoo surullisena.

Vammaisten työllisyys jää taas varjoon?

Pääsihteerin mukaan vammaisten henkilöiden oikeuksista puhumisen sävy mediassa ei ole merkittävästi muuttunut. Vieläkin usein kirjoitetaan siihen sävyyn, että ”mitä ne taas haluavat”.

- Olen myös huolissani siitä, että kun akuutti kriisi (koronan takia) menee ohi, alkaa taas kierre, jossa leikataan vammaisten palveluista. Kun valtion velka on kasvanut, määrällisesti pienen ryhmän tärkeisiin palveluihin ei enää riitä rahaa. Miten käy vaikkapa nytkin vähäisten työhönvalmennuspalveluiden, jos tulee joukkotyöttömyys? Vammaisten työllisyys jää varmasti taas yleisen työllisyystilanteen varjoon.

Vammaisfoorumin toiminnan resursseissa olisi parantamisen varaa. Se saa STEAlta tukea Vammaisten maahan- muuttajien tukikeskus Hilmaan, mutta ei perusvaikuttamistoimintaansa.

– Yleissopimuksessa todetaan, että vammaisjärjestöjä tulisi tukea, mutta meidän pitäisi silti toimia vapaaehtoisvoimin, Mahlamäki ihmettelee.

Hän jatkaa vaikuttamistyötä, vaikka vammaisten asemasta työmarkkinoilla tehdyt selvitykset tuntuvat jäävän aina hyllyl- le. Lama-aikana todetaan, että nyt ei ehditä paneutua siihen. Mutta kun talous lähtee nousuun, silloinkaan ei ole hyvä hetki.

– Toisaalta minulle on tullut niin paljon kokemusta ja näkemystä, ja sen myötä asenne, että en anna periksi! Nyt meillä on hallitus, jossa mukana on henkilöitä, joille viittomakielinen yhteisö on läheinen. Tapahtuisiko nyt jotain edistystä vammaisten oikeuksien osalta?

Opiskeluhaluja olisi vielä

Vuonna 2010 Mahlamäki kertoi Kyvyt käyttöön -lehden jutussa olevansa oikeusnotaari. Opinnot jatkuivat, ja hän valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 2017.

– Olen ylpeä lakimiesidentiteetistäni. Tein gradun siitä, miten EU:n tuomioistuin tulkitsee omaa toimintaansa eli miten se ottaa yleissopimuksen määräykset huomioon. Tulos oli, että ei sekään oikein huomioi niitä. Eli sitova ihmisoikeussopimus nähdään kuin poliittisena julistuksena, se ei tuo vammaisille ihmisille todellisia oikeuksia.

Vammaisfoorumin pääsihteerin toiveena on vielä jatkaa opintoja. Kokemus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta olisi hyvä perusta jatko-opinnoille.

– Koko EU-kuviossa olisi perkaamista. Riittävätkö kohtuulliset mukautukset tasavertaiseen työelämäosallisuuteen, ja miten paljon syrjintää rekrytoinnissa jää piiloon, ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin haluaisin syventyä, Pirkko Mahlamäki kertoo.

Pirkko Mahlamäki

• Vammaisfoorumin pääsihteeri vuodesta 2000 (ensimmäinen)
• Euroopan vammaisfoorumin (European Disability Forum) Policy Officer eli vammaispoliittinen asiantuntija
• oikeustieteen maisteri
• asuu Helsingissä

Ajankohtaista Vammaisfoorumista

• Vammaisfoorumi laatii vaihtoehtoista raporttia YK:n sopimuksen vaikutuksista Suomessa. Siitä on tehty jo nostoja, mutta lopullinen raportti on vielä kesken.
• Vammaisfoorumin työllisyys- ryhmä tekee yhteistyötä mm. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmään kuuluvan alatyöryhmän ”Työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen” kanssa. Työllisyysryhmä on kommentoinut myös TEMin Anni Kyröläisen selvitystä vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisista esteistä.