Tuttuun paikkaan palkkatyöhön
ma toukok. 25 13:14:00 2020
Teksti ja kuvat: Kati Savela-Vilmari
Vammaisten henkilöiden työhön pääsy on helpottunut Oulussa, kun kaupungin työllistämispalveluiden tukena on ollut Caritas-säätiön Duunista totta -hanke. Yhteistyö eri sektoreiden toimijoiden kesken on keskeinen asia. Esimerkiksi Milla Hankala ja Petri Kokko pääsivät yhteistyön ansiosta avotyötoiminnasta palkalliseen työhön. Tehtävät pysyivät samoina.
Työvuoro ei vielä ole alkanut, mutta Milla Hankala rientää ottamaan asiakkaan tilauksen vastaan. Oulun Kaakkurin Hesburgerin lounasruuhka alkaa pian. Juuri ruuhka-aikojen helpottamiseksi Hankala on hampurilaisravintolaan palkattukin.
Hänen työvuoronsa ajoittuvat useimmiten aamupäiviin.
Hankala on ollut ”Hesellä” jo vuosia, mutta palkkatyössä keväästä 2019 asti. Hän aloitti työssäoppijana Hesburgerilla ja jäi sinne avotyötoimintaan. Takana oli TELMA-opinnot ja ravintola-alan osatutkinto Ammattiopisto Luovissa. Luovi on yksi Suomen erityisammattioppilaitoksista.
– Tulin tänne Kipinän kautta, Milla Hankala kertoo.
Kipinä on Oulun kaupungin palvelu, jossa järjestetään mm. työtoimintaa kehitysvammaisille ja kuntoutus- ja ohjauspalveluja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Oululaisnuori on ollut vuosia Kipinän asiakkaana. Hän käy siellä edelleen silloin tällöin.
Palkkatukipäätös oikaisuvaatimuksen jälkeen
Aloite palkkatyösuhteeseen siirtymisestä tuli Hankalan esimieheltä Hanna Palda- niukselta. Asiat alkoivat edetä, kun Palda- nius, Kipinän avotyötoiminnan ohjaaja ja Caritas-säätiön Duunista totta -hankkeen vetäjä Jani Ronkainen tapasivat.
– Kun haimme vuonna 2018 palkkatukea Millalle, saimme aluksi kielteisen päätöksen TE-palveluista. Perusteena oli, että hän on jo työhön rinnastettavassa avotyötoiminnassa. Jani selitti useaan kertaan, että kyse on sosiaalipalvelusta. Oikaisuvaatimuksen jälkeen asia lähti etenemään ja myönteinen palkkatukipäätös saatiin, Paldanius kertoo prosessista.
Milla Hankala työskentelee noin kaksikymmentä tuntia viikossa. Työmatka taittuu kävellen. Aikaa jää reilusti harrastuksille, kuorolaululle, musiikin kuuntelulle ja tanssille.
– Teatteriharrastuksenkin aion ehkä aloittaa, hän pohtii.
Työaika on sovitettu paitsi työnantajan tarpeen, myös ansaintarajan mukaisesti.
Hankala saa työkyvyttömyyseläkettä ja voi ansaita sen lisäksi reilut 800 euroa kuukaudessa ilman, että eläke pienenee tai jää kokonaan pois.
Työnantajat eivät tunne tukimuotoja
Caritaksen Duunista totta -hanke alkoi vuonna 2018. Asiakkaita on ollut maaliskuuhun 2020 mennessä 55. Työsopimuksia 
on allekirjoitettu 22. Merkittävä prosenttiosuus, mutta tavoite on vielä nostaa sitä! Asiakkuuden kriteereinä ovat olleet vamma, tutkinto tai osatutkinto ja työkyky. Asiakkaat ovat ohjautuneet Caritakseen esimerkiksi Oulun TE-palveluista tai TYP:istä (työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu).
Kaupunki on alkanut rakentaa vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämiskäytäntöjä jo ennen hanketta, mutta hankkeen henkilöstövoimavarat ovat nopeuttaneet asian etenemistä. Syksyllä paikallislehti Forum24:n artikkeli Heselle työllistyneestä Hankalasta toi myös julkisuutta ja edisti osaltaan työnantajien tiedon saantia asiasta.
Hanke keskittyi alusta alkaen siihen, että tavoitellaan ensisijaisesti palkkatyöpaikkaa, vaikkapa työkokeilun kautta.
Sitten tulevat muut vaihtoehdot, kuten opiskelemaan haku.
Moni työnantaja on ollut kiinnostunut rekrytoimaan tukea tarvitsevia, mutta he eivät ole tienneet, millaisiin tukiin heillä on mahdollisuus. Myös eläkkeen ja palkan yhdistelmä eli ns. ansaintaraja vaatii vähän perehtymistä. Pienet yritykset kokevat palkkatuen hakemisen hankalaksi. Isommilla työnantajilla HR-henkilöstö hoitaa asian. Caritaksesta saa apua siihen, millä tavalla tuen tarve kannattaa muotoilla.
Hankkeella ja Oulun kaupungilla sekä viereisellä Kempeleen kunnalla on ollut muutama avotyötoiminnan asiakas, joita ne ovat yhdessä tukeneet kohti työelämää.
– Tämä on esimerkki siitä, että kaupungin ja kolmannen sektorin toimijan yhteistyö voi hyvin onnistua, Jani Ronkainen toteaa tyytyväisenä.
Esimerkkinä yhteistyöstä hankkeen asiakkaita on ollut kaupungilla työkokeilussa.
Avotyötoiminta voi olla polku työelämään
Perinteisesti kaupunki on ottanut erityistä tukea tarvitsevia avotyötoimintaan ja vasta sen jälkeen on mietitty työelämää – jos on.
– Usein avotyötoiminta tuomitaan täysin, mutta mielestämme se ei ole vain kielteinen asia. Se voi olla monelle hyvä kasvun polku työelämätaitoihin. Sen pitäisi kuitenkin olla aina määräaikainen toimintamalli, ei jatkuva, hankkeen projektityöntekijä Sami Ollikainen painottaa.
Kempele päättikin vuonna 2019 tehdä jatkossa avotyösopimukset määräaikaisina. Nyt kunnassa selvitetään, voisiko ainakin osan avotyötoimintasuhteista muuttaa palkkatyöksi.
Ronkainen ja Ollikainen uskovat, että asenteet ja halu palkata kehitysvammaisia ja muita vammaisia henkilöitä kasvaa hiljalleen, kun asiasta pidetään ääntä. Tärkeitä toimijoita ovat esimerkiksi vammaisneuvosto ja kunnan päättäjät. Kun kunnat ja kaupungit näyttävät esimerkkiä, yrityksiäkin saadaan helpommin mukaan, he arvelevat.
Henkinen tuki ja rohkaisu vievät eteenpäin
Kun työllistymistä aletaan edistää, jo alkuvaiheessa pitää Ollikaisen mukaan olla aktiivista tukea. Silloin tapahtuu voimaan- tumista, työnhakija alkaa uskoa mahdollisuuksiinsa ja kykyihinsä. Matkan aikanakin hän kaipaa usein pientä tuuppimista oikeaan suuntaan.
– Itse pitää kuitenkin olla aktiivinen ja tehdä töitä sen eteen, että työllistyy. Ilman omaa aktiivisuutta on todella vaikea saada ketään töihin, Ollikainen sanoo.
Työhönvalmennus- tai vastaavaa ohjaustyötä tekevät pitävät tärkeänä, että tukea on tarjolla myös työllistymisen jälkeen. Silloin se vasta onkin tärkeää! Duunista totta on ollut tukena jopa kuukausia sen jälkeen, kun työpaikan ovet ovat auenneet. Tuen ei tarvitse olla jokapäiväistä, mutta niin työnantaja kuin tuore työntekijäkin saavat tarvitessaan apua työhönvalmentajalta heitä askarruttavissa tilanteissa.
– Työssä aloittanut voi tarvita henkistä tukea ja rohkaisua, ei niinkään itse työtehtäviin liittyvää apua. Niissä työhönvalmennus- ja ohjaustyötä tekevät eivät yleensä osaisikaan auttaa.
Vaikka kaikki asiakkaat eivät työllisty, caritaslaiset toivovat, että jokaiselle jää jotain käteen. Uskoa itseen ja toivoa, kipinä itsenäiseen työnhakuun tai muuta voimaantumista. Myös CV ja työhakemuspohja tulevat päivitettyä hanketyöntekijöiden kanssa.
Palkkatyö avautui 10 vuoden jälkeen
Liiketalouden merkonomiksi valmistunut Petri Kokko ehti olla Caritaksella avotyötoiminnassa kymmenen vuotta, ennen 
kuin palkkatyöhön siirtyminen toteutui. Caritas ostaa IT-palvelunsa MPY Osuuskunnalta.
– Aiemminkin koetin saada avotyötoimintaa palkkatyösuhteeksi, mutta se tys- säsi jollekin tasolle MPY:ssä. Tällä kertaa sain hyvää tukea neuvotteluihin ja muutos onnistui. Kun kuulin Duunista totta -hankkeesta, totesin että voisin olla ”koekaniinina”, Kokko kertoo työpisteellään.
Caritaksella oli toinenkin henkilö osa-aikaisena IT-tukena avotyötoiminnassa, mutta hän sai palkkatyötä muualta. Kokko palkattiin nyt suoraan säätiöön.
Lähituelle on säätiössä niin iso tarve, että siitä luopuminen ei olisi tullut kuuloonkaan. Kokko on pysyvästi liikuntakyvytön, eikä hänellä siten ole ansaintarajaa työkyvyttömyyseläkkeessä. Sen sijaan takuueläkettä tulot ovat vuodesta 2019 alkaen pienentäneet.
Kokko on vammansa takia oikeutettu palkkatukeen. Sitä myönnetään aina vuosi kerrallaan.
– Aiemmin piti tosi tarkkaan laskea, mitä voi tehdä, etenkin kun vaimokin oli välillä työttömänä. Nyt olen palkkatyön ansiosta voinut esimerkiksi uusia oman tietokoneeni, Petri Kokko sanoo suunnatessaan kollegan työpisteelle tarkistamaan tämän tietokoneen päivityspulmaa.
Hese-Help sosiaalisen työllistämisen asialla
Hese-Help on vuonna 2013 perustettu sosiaalinen yritys. Jo aikaisemmin Hesburgerilla oli töissä osatyökykyisiä henkilöitä. Sosiaalinen yritys perustettiin, koska Hesburgerilla haluttiin viedä asiaa järjestelmällisesti eteen- päin. Kaikkiaan Hese-Helpin kautta työllistyneitä on ollut 12 eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä (kevät 2020) työsuhteessa on neljä henkilöä.
Reittejä Hese-Help -työsuhteeseen on monia. Työntekijöitä tulee esimerkiksi kuntien sosiaalitoimen, työhönvalmentajien ja muiden sellaisten tahojen kautta, jotka auttavat asiakkaitaan löytämään töitä. Joskus työnhakijat kyselevät töitä myös itse suoraan ravintolasta.
– Hesburger panostaa rekrytointiin ja perehdytykseen, joten meillä on siihen olemassa hyvät ohjeet ja paljon kokemusta. Hese-Helpin työntekijöiden perehdytyksessä sovellamme samoja työkaluja, mutta perehdytysjakso on yleensä tavallista pidempi. Tyypillisesti alussa on työssäoppimisjakso ja/tai työkokeilu, josta voidaan sitten edetä palkkatuen kanssa toteutettavaan Hese-Help -työsuhteeseen. Otamme kaikessa huomioon ihmisen yksilöllisen tilanteen ja tuen tarpeen, Hesburgerin viestintäpäällikkö Heini Santos kertoo.
Monesti byrokratia panee kapuloita rattaisiin. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työllistäminen voi osoittautua hankalaksi, sillä tuntimäärän sovittaminen eläkkeeseen voi johtaa siihen, että palkkatukea ei myönnetä.
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2020 (linkki aukeaa uuteen välilehteen)