Kuntoutus tuki kuulovammaisena työelämässä selviytymistä
ma marrask. 28 15:19:00 2016
Teksti ja kuvat: Kati Savela
Synnynnäisestä kuulovammastaan tietämätön Jenni Rytkönen koetti pysyä muiden tahdissa opinnoissa ja työelämässä. Sitkeydellään hän pärjäsikin, mutta kuulovamman löytyminen avasi uuden maailman. Kuntoutuksella oli iso merkitys tilanteeseen sopeutumisessa sekä työn että yksityiselämän kannalta.
Monipalvelukeskus Savoset Mikkelissä asiakkaiden iloiset tervehdykset seuraavat johtaja Jenni Rytköstä tämän kulkiessa työhuoneeseensa. Rytkönen aloitti Vaalijalan Monipalvelukeskus Savoset Mikkelin ja Mäntyharjun sekä Haaparinne ja Mäkirinne Palvelukotien johtajana keväällä 2016. Työpaikka on siis melko uusi, mutta kaupunki ja toimiala ei. Tätä ennen hän oli Mikkelissä toimivan sosiaalisen yrityksen Mikemet Oy:n henkilöstö- ja palvelupäällikkönä. Yritys tarjoaa työpaikkoja haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja osatyökykyisille sekä tekee ammatillista kuntoutusta.
Vamman kanssa elämisestäkin Rytkösellä on omakohtaista kokemusta. Hänellä on synnynnäinen kuulovamma, sensorineuraalinen huonokuuloisuus. Erikoista kyllä, se tuli ilmi vasta hänen ollessaan 27-vuotias. Vika on kuulohermossa. Kuulonalenemasta kärsivän on vaikea paikallistaa puhetta tai saada siitä selvää, jos taustalla on hälyääniä.
– Jo ollessani lapsi oli viitteitä siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Lukemaan oppiminen oli vaikeaa. Tykkäsin myös paljon olla yksin ja eläinten kanssa. Sinnikkyydelläni ja myönteisellä asenteellani pärjäsin kuitenkin koulussa ja muutenkin elämässäni, Rytkönen arvioi.
Perheenjäsenillä sama kuulovamma
Kuulovamma pysyi piilossa mm. tytön luontaisesti omaksumien selviämiskeinojen takia. Hän halusi pärjätä.
–Opin lukemaan ihmisten huulilta, Rytkönen kertoo.
Ylioppilaskirjoitusten kielten kuuntelukokeet menivät huonosti, koska käytännössä kokelas joutui arvaamaan vastaukset. Puheen tai muiden äänien hahmottamisen vaikeutta on hankala itse tunnistaa, ellei ole koskaan kuullutkaan kunnolla. Vasta toisen lapsen syntymän jälkeen Varkaudesta kotoisin oleva Rytkönen hakeutui asian takia työterveyslääkärille. Tähän havahdutti se, että hän ei saanut tuttavien tervehdyksistä selvää. Perinnöllisen kuulovamman löydyttyä Rytkösen perheenjäsenetkin tutkittiin. Sekä isällä että veljellä on sama ominaisuus.
– Kolme lastani ovat seurannassa, mutta toistaiseksi heiltä ei ole löytynyt kuulonalenemaa.
Jenni Rytkönen oli haaveillut opettajan työstä, mutta ei lähtenyt opiskelemaan alalle. Vaikeasti huonokuuloiselle se ei olisi sopinutkaan. Opinnoissa ja työelämässä Rytkönen kuitenkin eteni vammastaan huolimatta sekä en
nen diagnoosia että sen jälkeen.
– On vain täytynyt löytää omat keinot, tehdä enemmän töitä ja ponnistella asioiden eteen sitkeästi. Yhden tai kahden ihmisen kanssa keskustelu sujuu vielä, mutta useamman läsnä ollessa kuuleminen vaikeutuu.
Aluksi Jenni Rytkönen sai kuulolaitteen toiseen korvaansa, sitten myös toiseen. Kuulovamma oli aluksi lievä, mutta luokitellaan nykyisin vaikeaksi.
– Implanttia minulla ei vielä ole, mutta sitä harkitaan, jos kuuloni vielä huononee, hän sanoo.
Kuntoutus moniulotteista ja hyödyllistä
Noin viisi vuotta sitten Rytkönen pääsi työssäkäyvien huonokuuloisten kuntoutukseen Kelan myöntämällä kuntoutusrahalla. Kuuloliiton järjestämä kuntoutus sisälsi kaksi viikon jaksoa. Rytkönen kuvailee saamaansa kuntoutusta kokonaisvaltaiseksi ja moniulotteiseksi.
– Löysin sitä kautta myös vertaistukea, sillä tutustuin ikäiseeni kuulovammaiseen naiseen, jolla on samankaltainen elämäntilanne. Vaihdamme hänen kanssaan kuulumisia ja kokemuksia, Jenni Rytkönen kertoo hymyillen.
Kuntoutuksessa käytiin läpi niin kommunikointia kuulovammaisena, arjen sujumista, erilaisia apuvälineitä kuin etuuksiakin, joita vamman vuoksi voi saada. Jo se, miltä taholta mitäkin etuutta haetaan, helpottaa monien käytännön asioiden hoitamista. Työtehtävien räätälöinti on yksi keino tulla toimeen kuulo- tai muun vamman kanssa. Rytkönen toteaa, että kaikissa töissä se ei onnistu kovin helposti tai lainkaan. Räätälöinnistä pitää sopia tarkkaan työnantajan kanssa, ja myös työyhteisö täytyy pitää ajan tasalla tehdyistä työnkuvan muutoksista.
Oikeuksista ja jaksamisesta huolehdittava
Rytkönen painottaa
, että kuulovammaisten kuten muidenkin vammaisten tulisi itse edellyttää tasa-arvoista kohtelua ja tuoda epäkohta esiin, jos tulee kohdelluksi huonommin kuin vammattomat esimerkiksi työelämässä.
– Moni tuntee häpeää vammastaan tai ujostelee vaatia tasa-arvoista kohtelua. Kuntoutuksessa saimme eväitä myös tähän. Emme voi odottaa vastapuolelta automaattisesti vammamme huomioimista, vaan asia pitää uskaltaa ottaa itse esille. Täytyy kehittää sen verran vahva itsetunto, että se onnistuu, Jenni Rytkönen selventää yhtä kuntoutuksen teemoista.
Kuulovammaisen ja hänen työnantajansa täytyy huomioida työturvallisuustekijät. Huono kuulo tai kuurous voi olla riski monissa ammateissa. Yksi riskitekijä on myös se, ettei tunnista omia jaksamisen rajoja.
– Jos on tottunut elämässään vain puskemaan läpi ja pinnistelemään huonon kuulonsa takia, jaksaminen voi lopahtaa. Siksi on tärkeää huolehtia itsestään. Kuulolaitteen avullakaan hyvin heikkokuuloisesta ei tule täysin kuulevaa. Kävimme kuntoutuksessa läpi myös erilaisia keinoja oman jaksamisen tueksi.
Kokopäivätyötä mahdollisimman pitkään
Rytkönen kaipaisi jatkoa kuntoutukselle työkykynsä ylläpitämiseksi. Myös kuulovamman oheisoireena tulleeseen tinnitukseen on sopeutumisvalmennusta, mutta ainakaan vielä hän ei saa siihen kuntoutusrahaa, koska edellisestä kerrasta on niin vähän aikaa.
Jenni Rytkönen on valmistautunut myös siihen, että hänen kuulonsa heikkenee entisestään ja hän joutuu jättämään kokopäivätyönsä. Varasuunnitelma on jo: hän opiskelee työnsä ohessa ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi. Terapiatyötä voisi tehdä itsenäisenä elinkeinonharjoittajana jaksamisensa mukaan.
– Minulla on mahdollisuus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, mutta teen kokopäivätyötä niin kauan kuin pystyn. Toivottavasti vielä pitkään, hän sanoo.
Esimerkkejä kuulovammaisen etuuksista ja niiden myöntäjistä:
Kuulolaite ja implantti – sairaanhoitopiiri
Apuvälineet – Kela
Palovaroitin ja tärinäherätyskello – kunnan vammaispalvelut
FM-laite, jolla voi kuulla esim. kokouksissa, palavereissa ja luennoilla opiskelussa – KelaKuulovammaisten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja kelan tukemana
Aikuisille suunnattuja kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät eri puolella Suomea Kyyhkylä (Mikkeli), Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus (Turku), Taukokangas (Oulainen) ja Verve (Mikkeli). Kuuloliiton omistama Kuulo-Auris toteuttaa yksilöllistä harkinnanvaraista kuntoutusta kuulo- ja kuulonäkövammaisille aikuisille.
Lisätietoa:
Kuuloliiton Kuulo-Auris
www.auris.fi/yksilollinen-jakso-aikuiset
Kela
http://bit.ly/Kela_perhekuntoutus
Kelan kurssitarjontaa kuulovammaisille voi hakea eri kriteereillä osoitteesta:
http://bit.ly/Kela_kurssitarjonta
------------------