Keittiöapulainen sai paikan – työvalmentaja ja palkkatuki helpottivat rekrytointia

ke jouluk. 18 09:49:00 2019

Teksti ja kuvat: Kati Savela

Lounasravintola MySauna Helsingissä oli vailla keittiöapulaista ruuhkahetkien tueksi. Henri ”Henkka” Kallio löytyi Vates-säätiön ja Aula-työkotien kannatusyhdistyksen kautta osa-aikaiseksi työntekijäksi työkokeilun kautta. Käytännön suurena apuna työnantaja Risto Tepposelle on ollut kaksi työvalmentajaa. Nyt Kallio on vakinaistettu.

Tepponen aloitti lounasravintolan Käpylässä Helsingissä elokuussa 2018. Pian hän totesi, että tarvitsisi kiireapua, osa-aikaista keittiöapulaista, joka esimerkiksi pesisi astiat. Hänen ja toisen kokin aika ei meinannut riittää siihen ruuanvalmistuksen ja lounastarjoilun ohessa. Talossa on noin sata työntekijää ja lisäksi siellä käy kuntoutujia, joista osa ruokailee ravintolassa.

Vates-säätiön kautta ravintoloitsija sai kaksi harjoittelijaa, mutta heidän jaksonsa päätyttyä kiire palasi keittiöön. Syksyllä 2018 Aula-työkotien kannatusyhdistyksen eli Aulan tuetun työllistymisen päällikkö Kim Lautamo oli Vatesin tilaisuudessa Oltermannikeskuksessa ja poikkesi kysymään Tepposelta, tarvitsisiko tämä yhä apukäsiä. Vates-säätiön kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen oli vinkannut Lautamolle mahdollisesta työpaikasta, johon Aulasta voisi löytyä tekijä. Aula on kehitysvammaisten henkilöiden työhönvalmennuskeskus Helsingissä.

– Minun oli vaikea löytää sopivaa henkilöä tehtävään. Yksi oli tulossa, mutta perui. Eikä minulla toisaalta ollut aikaa etsiä. Työvalmennuksesta en ollut kuullut. Kun Lautamo tuli tarjoamaan apua rekrytoinnissa, otin sen mielelläni vastaan, Risto Tepponen kertoo Helsingin Kalasatamaan avatussa uudessa MySauna-yrityksen MyLunch-lounasravintolassa.

Työkokeilusta vakituiseen työsuhteeseen

Kim Lautamo tuntee hyvin Aulan asiakkaat, jotka ovat siellä oppimassa muun muas¬sa ruuanlaiton, leipomon ja siivousalan työtehtäviä. Eräs nuori mies tuli hänelle heti mieleen. Henri Kallio oli tehnyt Aulassa keittiötöitä ja pitänyt niistä. Hän oli juuri aloittanut muualla palkallisen siivoustyön, mutta kun Lautamo kysyi, haluaisiko Kallio vaihtaa, tämä oli heti valmis. Tiskaaminen oli hänen lempitöitään. Nuoren miehen halu vaihtaa työtä varmistettiin kuvakorteilla, jotka tukevat kommunikaatiota.

Kallio aloitti Oltermannikeskuksen ravintolassa kolmen kuukauden työkokeilun keväällä 2019. Lautamo oli työvalmentajana hänen kanssaan muutaman päivän ja jättäytyi hiljalleen pois. Henri Kalliolle tehtävät olivat tuttuja, mutta uuteen työympäristöön totuttelu vie aina hetken. Työkokeilun aikana ravintolan pitäjä siirtyi Kalasatamaan avaamaan uutta lounasravintolaa. Kallio siirtyi vähän myöhemmin sinne myös.

- Henkka oli ehkä hiukan hämmentynyt kahden naisen kanssa työskentelystä ja halusi miesten porukkaan, Tepponen naurahtaa. Hänen ja Kallion lisäksi Kalasatamassa työskentelee Aleksi Heinäsuo.

Elokuussa Kallio ja Tepponen solmivat toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Henri Kallio on töissä 3,5 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Toisena työvalmentajana Lautamon lisäksi on Henna Harju.

Työvalmentaja auttaa palkkatuen ja järjestelytuen hakemisessa

Työvalmentajasta on ollut myös työnantajalle paljon apua esimerkiksi palkkatukihakemuksen täyttämisessä. Palkkatukea haetaan kuukausittain jälkikäteen.

- Olin kuullut palkkatuesta, mutta en olisi tiennyt, miten sitä haetaan. Byrokratia tuntuu vievän liikaa aikaa työnteolta, Risto Tepponen sanoo ehtiessään istahtaa lounasajan jälkeen pöydän ääreen.

Lautamo ja Harju toteavat, että palkkatuen haku ei ole ihan yksinkertaista. Ammattilaisina he tietävät, mitä siinä kannattaa selvittää ja miten täyttää lomake, mutta kokematon joutuu raapimaan päätään. Sama koskee työolosuhteiden järjestelytukea.

– Järjestelytukea haetaan todella vähän, joka vuosi jää TE-toimistoilla määrärahoja käyttämättä. Osittain se johtuu varmaan siitä, että siitä ei tiedetä, mutta todennäköisesti myös sen hakemisen prosessi on niin työläs, että tuen hakeminen jää sen takia tekemättä, Kim Lautamo sanoo.

Työvalmentajat auttavat Tepposta hakemaan järjestelytukea Kallion ohjaamiseen kuluvaan työaikaan. Ohjaukseen annettavan tuen maksimimäärä on 20 tuntia kuukaudessa. Kallio tarvitsee joskus apua painavampien esineiden nostamiseen. Juuri siihen kuluvaan aikaan on työolosuhteiden järjestelytukea haettu.

– Tässäkin me työ- tai työhönvalmentajat ja vastaavaa työtä tekevät ohjaajat tiedämme aika hyvin, miten hakemus on viisainta tehdä. Ja mihin ylipäänsä voi hakea tukea. Etenkään pienillä työnantajilla ei ole mahdollisuutta ruveta selvittämään sitä. TE-toimistot eivät myöskään voi tehdä hakemuksia heidän puolestaan, Kim Lautamo toteaa.

Aina ajoissa töihin

Kallio käy töissä tietysti palkan takia. Myös itse työtehtävät ja työtoverien tapaaminen innostavat häntä.
Kallio tulee töihin kotoaan Herttoniemestä hyvissä ajoin, Tepposen mukaan ”liiankin aikaisin”. Kotiin lähtemisen kanssakaan ei ole kiirettä.

Paitsi tänään, sillä kun haastattelu venyy normaalin työajan yli, Kallio huolestuu, ehtiikö elokuviin. Leffassa käynninkin säännöllinen palkka tekee mahdolliseksi. Harju vakuuttaa, että ennättää hyvin. Myöhästyminen ei kuulu Kallion tapoihin, ei töistä kuten ei muualtakaan.

Palkan lisäksi hän saa työkyvyttömyyseläkettä. Siksi on varmistettava, että tulot eivät katkaise eläkettä kokonaan, koska se ei ainakaan vielä porrastu lineaarisesti. Ansiorajojen ylittyessä koko eläkkeen maksaminen keskeytyy, jolloin työntekijälle jäävä kokonaistulo pienenee huomattavasti*.

Ravintolanpitäjä voi aina soittaa jommallekummalle työvalmentajalle, jos tarvitsee neuvoja johonkin Kallion työhön liittyvään. Entisen aulalaisen työpanos on tyydyttänyt Tepposta täysin.

– Mihinkään muuhun en ole tarvinnut apua kuin paperien täyttämiseen, Risto Tepponen tuumaa.

Työkokeilu voi innostaa opiskelemaan alaa

Sopeutuvainen Kallio ei ole hätkähtänyt sitäkään, että työtahti vaihtelee.

– Joskus tiskattavaa on vähän, Henkan mielestä liian vähän, toisinaan aamulla on vielä illan catering-tilaisuudesta jääneitä astioita. Hän on hoitanut ne lounaaseen mennessä, Tepponen naurahtaa.

Jompikumpi työvalmentajista käy säännöllisesti yhteisen sopimuksen mukaan varmistamassa, että kaikki sujuu hyvin.

Aulan tuetun työllistymisen kaikki asiakkaat käyvät tällä hetkellä töissä. Myös useita työllisyyttä edistävissä palveluissa olevia asiakkaita on saatu valmennettua palkkatyöhön ja kymmeniin TE-palveluiden työkokeiluihin. Työkokeilusta palaa osa takaisin, osa työllistyy tai lähtee opiskelemaan. Työkokeilija voi käydä kokeilemassa, olisiko haaveiden työ oikeasti sellaista, kuin hän ajattelee. Jotkut intoutuvat kokeilun jälkeen opiskelemaan alalle, ellei kokemusta vastaavista tehtävistä ole. Työkokeilu on työnantajalle maksuton ammatillisen kuntoutuksen muoto. Avotyötoimintaa Aulassa ei enää ole.

Kun Kalliolta kysyy, onko Aulaan ollut ikävä, hän pudistaa päätään. Töihin hän ei ehkä olekaan kaivannut, mutta hän käy siellä vielä tuetun työllistymisen tapaamisissa ja joissakin tapahtumissa.

Kun valokuvaus on ohi, Kallio vaihtaa kiireesti siviilivaatteet ja on kohta hississä matkalla kotiin, sitten elokuvateatteriin Itikseen. Luvassa on ilta laulaja Kari Tapiosta kertovan elokuvan parissa.

*Mitä kuuluu kannustinloukkujen purkamiselle?

Kannustinloukkujen purkamista selvitti kolmikantainen työryhmä, jonka raportti julkaistiin syksyllä 2017. Työryhmä ehdotti osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon kannusteiden parantamiseksi lineaarista mallia, jossa ansiorajan ylittävät ansiot pienentäisivät tasaisesti maksussa olevaa eläkettä.

Lineaarinen malli toisi helpotusta osatyökykyiselle henkilölle, kun ansiorajoja ei tarvitsisi seurata niin tarkkaan eläkkeen menettämisen pelossa. Ansiorajaksi ehdotettiin 50 prosenttia eläkkeen perusteena olevista ansioista, kuitenkin vähintään 600 euroa kuukaudessa. Ansiorajan ylittävät ansiot pienentäisivät eläkettä 50 prosenttia jokaista ansaittua lisäeuroa kohti.

Kansaneläkejärjestelmään ehdotettiin osatyökyvyttömyyseläkettä niissä tapauksissa, joissa osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan myös työeläkejärjestelmästä. Kansaneläkejärjestelmässä täyden osatyökyvyttömyyseläkkeen määräksi ehdotettiin puolikasta takuueläkettä ja lineaarista mallia sovellettaisiin vastaavasti kuin työeläkkeissä.

Jotkut järjestöt, mukana Vates-säätiö, esittivät joulukuussa 2018, että lineaarista mallia pitäisi soveltaa myös täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Lineaarisen mallin käyttöönotto osatyökyvyttömyyseläkkeiden kohdalla on mukana Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa.

Lähde: valtioneuvosto.fi, viitattu 8.10.2019
Työryhmä ehdotti jatkoselvitystä lineaarisesta mallista myös täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jatkovalmistelu tästä alkoi tämän vuoden helmikuussa. Selvittely on kesken.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2019 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)