Aivovamman jälkeinen työ tukee jaksamistani
Oululainen luokanopettaja Ella Saarenpää-Kervinen on entinen ratsastaja ja nykyinen pararatsastaja. Huhtikuussa 2016 pitkän linjan hevosharrastajan elämä muuttui. Oli aivan tavallinen keskiviikkopäivä, ja käynnissä oli aivan tavalliset esteratsastustreenit. Tuolla kerralla jotakin meni kuitenkin pieleen: Saarenpää-Kervinen putosi hevosen selästä saaden rysäyksessä aivovamman.
Urheilu on iso osa elämää: Tähtäimessä paralympialaiset
Eetu Kuisma tähtää Pariisin paralympialaisiin vuonna 2024. Hän valmentautuu Turkuun perustetussa Paraurheilun valmennuskeskuksessa. Jalkapallosta yleisurheiluun vaihtanut Kuisma on töissä Ammattiopisto Spesiassa, joka on yksi valmennuskeskuksen yhteistyökumppaneista.
Pilottivaihe puolivälissä: ”Asiakkaat sanoivat, että jatkoon menee!”
Elämänlaatua ruuasta -toimintaa on testattu syksyn aikana Päijät-Sotessa sekä Heinolan ja Lahden Klubitaloilla. Nyt keskiössä eivät ole kalorit tai ruokaympyrä, vaan tarkoitus on virittää keskustelua erilaisten harjoitusten ja työkalujen avulla siitä, mitkä asiat itselle ovat tärkeitä ja merkityksellisiä ylipäänsä ruuassa, ruokailussa ja syömisessä.
Aspergerin vaikutukset elämääni
Aapo Väisänen aloitti neljän viikon koulutussopimusjakson Vatesissa
Migreeniä sairastavan työkyvyn tukeminen on koko työyhteisön asia
Migreeni on kohtauksellinen aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jota sairastaa Suomessa arviolta 700 000 henkilöä. Sairastavista arviolta 400 000 on työikäisiä (15–64 v). Tutkimusten mukaan migreeni on naisten merkittävin työkykyä heikentävä sairaus 15–49-vuotiaiden ikäryhmässä. Asia koskee erityisesti naisia, sillä heillä migreeni on kolme kertaa miehiä yleisempää.