Näkövammaiset käyttäjät mukaan verkkopalveluiden kehittämiseen
ma marrask. 17 09:23:00 2014
Teksti ja kuva: Sari Pohjola
Voidakseen hoitaa arkielämän asioita, opiskella ja tehdä töitä tehokkaasti, verkkopalvelujen esteettömyys on tärkeää näkövammaiselle käyttäjälle. Tapio Haanperä tutkii Aalto-yliopiston väitöskirjatyössään, miten näkövammaiset ihmiset voisivat paremmin käyttää sähköisiä palveluita.
Haanperällä on asiasta myös kokemusperäistä tietoa, sillä itsekin näkövammaisena hän selailee verkkosivuja ruudunlukuohjelmalla. Näppäimistöllä käytettävä ruudunlukuohjelma käsittelee verkkosivulla olevan tiedon ja lukee sen ääneen.
Erilaisilla näppäinkomennoilla voi esimerkiksi hypätä joidenkin otsikoiden yli tai lukea sivulta pelkästään linkkejä tai taulukoita.
– Näkevä näkee kerralla koko verkkosivun ja voi silmäillä nopeasti, missä kiinnostava asia on. Sokea menee sarjamuotoisesti eteenpäin, eli elementti kerrallaan, Haanperä kertoo käyttäjäkokemuksen eroista.
Haanperä toteaa, että verkkosivun kuunteleminen on ihmiselle kognitiivisesti kuormittavampaa kuin näkeminen. Pitää muistaa kaikki, mitä on aiemmin lukenut ja miettiä, mitä näppäintä painaa seuraavaksi. Lisäksi käyttäjän tekninen osaaminen on tärkeää. Esteetön verkkopalvelu voi kuitenkin keventää lukukokemusta.
Verkko palvelu voi olla teknisesti esteetön, mutta hankala käyttää
Esteettömyyteen on olemassa erilaisia standardeja, kuten web content accessibility guideline 2.0. (WCAG). Esimerkkinä standardista Haanperä mainitsee, että verkkosivulla oleviin kuviin pitäisi liittää ns. alt-teksti, joka kertoo kuvan sisällöstä, kun hiiren vie kuvan kohdalle.
Lisäksi linkit tulisi nimetä järkevästi, sillä ruudunlukuohjelmalla voi selata pelkästään linkkejä sivulta. Vaikka standardia noudatettaisiinkin, verkkopalvelu ei välttämättä ole hyvin käytettävä ja loogisesti etenevä.
– Suurin ongelma näkövammaiselle on olennaisen ja mielenkiintoisen sisällön löytäminen. Jos menen esimerkiksi jollekin uutissivustolle, löydän kiinnostavan uutisen ja avaan sivun, ohjelma ei alakaan lukemaan uutista, vaan lukee ensin yläosan mainoksen. Sen jälkeen ohjelma lukee navigointipalkkeja, sitten se lukee kuvia. Sitten tulee nimipäivät, sitten sää. Sitten tulee jaa tämä Facebookissa, Twitterissä ja niin edelleen, Haanperä luettelee.
Saavutettavuus on siis paljon muutakin kuin alt-tekstien lisäämistä kuviin. Haanperä kertoo, että verkkopalveluja työkseen suunnittelevat eivät välttämättä tiedä aiheesta paljoa, tai ovat lukeneet standardeja ja saavat kehitettyä palvelusta teknisesti paremman, mutta se ei tarkoita, että käyttö olisi tuloksellista, miellyttävää ja tehokasta.
Suunnittelussa olisi hyvä olla mukana ruudunlukuohjelman käyttäjiä, jotta palvelusta saadaan käytettävyydeltään mahdollisimman hyvä. Näkövammaisten käyttäjien huomioiminen ei tarkoita sitä, että näkevien kohdalla joudutaan tekemään kompromisseja. Paljon asioita voidaan tehdä muuttamatta visuaalista ulkoasua.
– Esteettömyyden ei tarvitse maksaa, jos se otetaan alusta asti huomioon. Jos ajatellaan vaikka jotain rakennusta, jossa liian kapea ovi pyörätuolille, niin olisi tullut halvemmaksi rakennusvaiheessa tehdä leveämpi ovi.
Esteettömyydestä kannattavaa liiketoimintaa
Haanperä on julkaissut tutkimuksen eri hakupalveluiden käytettävyydestä sokeille ruudunlukuohjelman käyttäjille ja havainnut niiden välillä suuria eroja. Hän on myös työskennellyt isossa ohjelmistoyrityksessä ja kehittänyt uusien ja olemassa olevien verkkopalveluiden käytettävyyttä.
Saatuaan valmiiksi väitöskirjansa Haanperä jatkaisi mielellään tätä työtä. Suunnittelutyössä saattaisi olla eduksi, että Haanperä on aiemmin ollut näkevä. Haanperän mukaan verkkopalveluita tuottavilta yrityksiltä puuttuu taloudellinen intressi tehdä esteettömiä palveluita, vaikka he sanoisivatkin, että se on tärkeää.
– Se kuinka paljon he ovat valmiita tekemään asian hyväksi on taloudellinen kysymys, koska usein se vaatii jo olemassa olevan järjestelmän muutostöitä. Siksi olisi järkevää suunnitella järjestelmät ja palvelut jo alusta asti oikein.
Muutos voisi tapahtua, jos verkkopalveluja tilaavat viranomaiset, yritykset, pankit ja muut vaatisivat sähköisiltä palveluilta parempaa käytettävyyttä. Amerikassa asiassa ollaan pidemmällä, koska lainsäädäntö vaatii esteettömyyttä vammaisille käyttäjille.
– Amerikkalaiset yritykset ovat huomanneet, että tulee halvemmaksi tehdä esteettömiä verkkopalveluja kuin maksaa sakkoja, Haanperä toteaa.
Myös EU:ssa suunnitellaan uutta direktiiviä liittyen julkisten palvelujen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Tällaisia ovat esimerkiksi verotukseen, sosiaaliturvaan ja työnhakuun liittyvät sähköiset palvelut. Suomessa valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö. Kun direktiivi jalkautetaan Suomen lainsäädäntöön, luodaan uudet markkinat esteettömille sähköisille palveluilla.
Tapio Haanperä, s. 1984
- kotoisin Espoosta, asuu Helsingissä
- tohtorikoulutettava Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella, strategisen käytettävyyden tutkimusryhmässä.
- harrastaa musiikkia, soittaa kitaraa ja pianoa bändissä
- Käy kuntosalilla ja harrastaa ratalenkkeilyä.