Kroonisen syövän kanssa työelämässä – työn kuntouttava vaikutus
ke elok. 09 15:42:00 2023
Teksti: Emma Andersson
Kuvat: Istock ja Seppo Toikka
Työelämässä jatkaminen syöpään sairastumisen jälkeen tarjoaa tärkeitä psykologisia ja taloudellisia etuuksia. Työllä voi olla kuntouttava merkitys: työ tuo merkityksellisyyden kokemuksia, iloa työn tuloksista, mutta työn kautta voi myös peilata omaa jaksamista ja työkykyään. Työssä voi näyttää, että on edelleen se sama osaava työntekijä kuin ennen sairastumista.
Eräs Suomen Syöpäpotilaat ry:n toteuttaman ”Elossa ja osallisena, myös työelämässä!” -hankkeen (2017–2021) osallistuja onkin todennut seuraavasti sairauspoissaolostaan:
”Se oli kyllä ihan hullua, mutta enemmän kuin se syöpä, mua huoletti hiusten lähtö ja se, että jouduin sivuun kiinnostavasta projektista.”
Toisten kohdalla työssä on jaksettava taloudellisesta pakosta tai työttömyyden pelosta. Blinder & Ganyn artikkelissa ”Impact of Cancer on Employment” (2019) työelämässä jatkaminen sairastumisen jälkeen yhdistyy normaaliuden tunteeseen. Kirjoittajien mukaan työnteko edistää yksilön kontrollia omasta elämästään henkisesti haastavassa tilanteessa. ”Työn menetys korreloi (...) taloudellisen ahdingon kanssa. Alentuneista tuloista ja kasvaneista kuluista johtuva taloudellinen taakka on yhteydessä (...) alentuneeseen elämänlaatuun sekä hoitoon sitoutumiseen.” (Blinder & Gany 2019)
Noin joka kolmas sairastuu syöpään
Syövästä on tullut pitkäaikaissairaus: tällä on laaja yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen vaikutus. Kehittyneet hoidot mahdollistavat paluun työelämään, vaikka sairaus ja hoidot vaikuttavatkin yksilöllisesti työ- ja toimintakykyyn. On arvioitu, että joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään (Kaikkisyovasta.fi). Vuoden 2020 lopussa ylittyi yli 300 000 elossa olevan syöpään sairastuneen suomalaisen rajapyykki. (Pitkäniemi & Malila et al. 2022, s. 6)
Kroonista tai levinnyttä syöpää sairastavat arvostavat myös työelämään paluun mahdollisuutta, vaikka paluu vaatii joustoja Suomen etuusjärjestelmältä ja työnantajilta. Osallisuus työelämässä oman jaksamisen rajoissa on inhimillisestä näkökulmasta tärkeää. Työhön paluun keinovalikoima ei aina tunnista yksilöllisiä tilanteita tai jousta tarvelähtöisesti. Osa-aikatyö toimii monelle hyvänä väylänä takaisin töihin. Palveluvalikoimassa on vielä paljon kehittämistä, jotta oikea-aikainen työelämään paluu mahdollistuisi ja relevantti tieto saavuttaisi sairastuneet elämäntilanteesta tai asuinpaikasta huolimatta.
On myös kiinnitettävä huomiota työkyvyttömien työttömien ja työnhakijoiden asemaan, jotka eivät aina saa perusterveydenhuollossa tarvittavaa työkyvyn tai kuntoutuksen tarpeen arviointia. Toivotaan, että lähitulevaisuudessa syöpästrategia*, jos se laaditaan, tuo osaltaan johdonmukaisuutta myös työllistämispolitiikkaan.
Työikäiset syöpään sairastuneet kuvaavat työelämään paluuta seuraavasti: 
”Polku takaisin työelämään - erityisesti silloin, kun omaan työtehtävään ei voi sairauden vuoksi palata - on hyvin epämääräinen. Tietoa täytyy itse etsiä, kun eri tuet on eri tahojen vastuulla. Osatyökykyisten työpanoksesta työelämään kyllä puhutaan, mutta näin yli viisikymppisenä uuden työuran (...) hakijana ei koe, että olisi helppoa päästä haastatteluihin. Ja sitten jos pääseekin, niin miten puhua omasta elämäntilanteesta, kun oma sairaus voi aiheuttaa poissaoloja tulevaisuudessa.”
”Minun ei tarvitse olla 100 % voimissani palatakseni työhön. Minulla on annettavaa pienemmälläkin työkyvyllä.”
”Pelkään syrjäytyväni työelämästä, kun mahdollisuutta ja tukea osa-aikatyöhön ei ole.”
”Pitkittynyt työttömyys sairastumisen jälkeen tekee tiukkaa toimeentulolle, erityisesti yksin asuvalle. Minulla on kaksi kissaa, jotka pitää ruokkia, ne kun eivät käy töissä.”
* Eduskunnan syöpäverkosto, Syöpäjärjestöt ja Kansallinen syöpäkeskus esittivät maailman syöpäpäivänä, 4.2.2023, että hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan Suomelle kansallinen syöpästrategia. Syöpästrategia on laadittu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Myös EU on laatinut oman syöväntorjuntasuunnitelmansa.
Lisätietoa syöpä ja työelämä -teemasta
- Sivusto www.syopajatyo.fi tarjoaa tietoa työikäisille syöpään sairastuneille ja heitä kohtaaville ammattilaisille
– Sivuilta löytyy myös Heinin video aiheesta Työelämässä kroonisen syövän kanssa
– Suomen Syöpäpotilaat ry toteutti huhti-toukokuussa 2023 Syöpä ja työelämä -kyselyn: tulokset ovat saatavilla kesäkuussaLähteet
– Blinder, Victoria S. & Gany, Francesca M.: Impact of Cancer on Employment. J Clin Oncol. 2020 Feb 1; 38(4): 302–309. Verkkojulkaisu 5.12.2019. Viitattu 17.4.2023.
– Pitkäniemi J, Malila N, Tanskanen T, Degerlund H, Heikkinen S, Seppä K.: Syöpä 2020. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki 2022. Viitattu 18.4.2023.
Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 1/2023 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)