Työelämä on tärkeä oppimisympäristö - Ohjaaja tai työhönvalmentaja madaltavat työnantajan rekrytointikynnystä

ma kesäk. 01 15:33:00 2020

Teksti: Eija Honkanen ja Anne Korhonen
Kuvitus: Muotoilutoimisto Polku

Meillä kaikilla on yhdenvertainen oikeus toimeentulon hankkimiseen valitsemallamme työllä. Yhdenvertaisuutta turvataan ammatillisessa koulutuksessa tarjoamalla esteetön ja saavutettava oppiminen. Oppimisessa keskeisiä ovat aidot työelämän oppimisympäristöt. Niissä opitaan toimimista työyhteisön jäsenenä, työtehtävien hallintaa ja oman osaamisen kehittämistä.

Kun oppilaitoksessa mietitään tukea tarvitsevalle opiskelijalle sopivia työtehtäviä ja työpaikkaa, perustana ovat hänen kykynsä, osaamisensa ja tavoitteensa. Työpaikka taas tarvitsee sopivia osaajia. Yhteensovittamista varten on saatavilla tukea oppilaitoksesta ohjaajalta tai työhönvalmentajalta.

Ohjaaja keskustelee ensin työpaikan edustajan kanssa ja ennakoi työtehtäviä, jotka sopivat opiskelijan osaamisen kehittämiseen ja työllistymisen tavoitteisiin. Työssä oppimisen järjestämiseen liittyy myös se, että ohjaaja tuntee työpaikan ja sen mahdollisuudet sillä hetkellä ja tulevaisuudessa. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen aikana opiskelija voi tehdä töitä yhdelle tai usealle työnantajalle.

OPTY-hankkeessa* tehtiin v. 2019 kysely työnantajille, joilla oli kokemusta tai jotka pitivät mahdollisena palkata erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Tämän artikkelin sisältö perustuu kyselyn vastauksiin.

Osaksi työyhteisöä pitkäjänteisellä yhteistyöllä

Ohjaajan tehtävänä on valmistaa työpaikan henkilöstöä vastaanottamaan opiskelija. Hän kertoo työpaikan henkilöstölle, mitä opiskelija osaa sekä millaista tukea ja ohjausta hän tarvitsee. Ohjaaja valmentaa etukäteen myös opiskelijaa toimimaan työpaikan toimintaperiaatteiden mukaisesti. Valmentamiseen ja yhdessä toimimiseen tarvitaan arvostavaa vuorovaikutusta opiskelijan, ohjaajan ja työpaikan välillä, jotta oppija kokee olevansa osaava ja aidosti osa työyhteisöä.

Yhteistyötä rakennetaan työpaikkaa arvostaen ja sen toiminnalle sopivalla tavalla. Työnantaja on osaaja omalla ammattialallaan ja ymmärtää sen lainalaisuudet.

Osatyökykyisyys mietityttää usein työnantajaa; mistä osatyökykyisyys johtuu, mitä henkilö osaa, mitä hänen perehdytyksensä tai työssä tukemisensa vaativat työyhteisöltä. Työnantajalla voi olla halukkuutta palkata osatyökykyinen, mutta hän ei tiedä, miten se onnistuu. Osatyökykyinen henkilö ei puolestaan välttämättä osaa kuvata osaamistaan tai tuen tarvettaan. Näiden sanoittamiseen ja yhteen liittämiseen tarvitaan ohjaajaa.

Työnantaja: pyydä tukea rekrytointiin

Työnantajilla ei juuri ole aikaa ohjaamiseen. Rekrytoinnissa heitä saattavat mietityttää myös mahdolliset taloudelliset riskit sekä se, miten he osaavat muuttuvissa työtilanteissa ohjata henkilöä ja kuinka joustavia työntekijät ovat erilaisissa tilanteissa. Työnantajalla ja henkilöstöllä on halua palkata erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, mutta heillä on myös tarve ohjaajan tai työhönvalmentajan tuelle työtehtäviin ohjaamisessa ja osaamisen varmistamisessa. Tiivis ja pitkäkestoinen yhteistyö ohjaajien ja työhönvalmentajien kanssa on avainasemassa, jotta erityistä tukea tarvitsevien työelämään siirtyminen onnistuisi.

Työnantajat tyytyväisiä kokemuksiinsa

Työelämäosallisuuden mahdollisuuden voi tarjota monella tapaa ja pohtia mahdollista rekrytointia ennen lopullista päätöstä siitä. Opiskelija voi kasvaa työtehtävään esimerkiksi koulutussopimuspaikan, työkokeilun tai palkkatukityöpaikan kautta, työhönvalmentajan tukemana. Pidempi rekrytointi- polku mahdollistaa tutustumisen puolin ja toisin sekä osaamisen varmistamisen. Ohjaajan tehtävänä on selvittää ja tarjota sopivinta vaihtoehtoa opiskelijan ja työnantajan näkökulmasta. Koulutussopimus- tai muun jakson aikana voidaan kartoittaa ja luoda sopiva työtehtäväkokonaisuus työntekijälle.

Osatyökykyisten henkilöiden johtamiseen ei OPTY-hankkeen kyselyn mukaan koettu liittyvän erityistä haastetta; työ on samanlaista kuin kenen tahansa johtaminen. Työsuhteiden alussa johtamiseen ja ennakointiin on silti hyvä resursoida tavanomaista enemmän aikaa. Työnantajat korostivat, että alkupanostuksen myötä syntyy hyviä, onnistuneita kokemuksia.

Kokemukset osatyökykyisistä työntekijöistä ovat lisänneet työyhteisön monimuotoisuutta ja suvaitsevaisuutta. He ovat tuoneet työyhteisöihin energisyyttä, iloa ja toisten huomioimista. Kaikki haastatellut työnantajat suosittelivat ja rohkaisivat muitakin työnantajia tarjoamaan työelämämahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville henkilöille.

*Artikkelin pohjana ovat (OPTY) Opitaan työhön yhdessä -hankkeessa (ESR 2018–2020) mukana olleiden työnantajien haastattelut. Kehittämisen kohteena oli työhönvalmennusmalli, jossa hyödynnettiin osatyökykyisten henkilöiden kanssa ryhmävalmennusta ja opinnollistettiin työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Hanke toteutettiin Invalidisäätiön, Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun, Kehitysvammaliiton ja Vates-säätiön yhteishankkeena. Hanketta hallinnoi Invalidisäätiö

---

1. Työllistämisen tuet

 

Palkkatuki

Harkinnanvarainen tuki palkan kompensaatioon, kun esimerkiksi vamma tai sairaus vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen. Tuki haetaan TE-toimistosta. Palkkatuen tarkoituksena on edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuettua työtä voi yhdistää myös muihin TE-palveluihin.

Työolosuhteiden järjestelytuki

Jos työntekijän vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua toiselta työntekijältä, työn- antaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta.

TE-toimisto arvioi tuen määrän. Työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin voi saada enintään 4 000 euroa henkilöä kohden ja toisen työntekijän antamaan tukeen enintään 20 tuntia kuukaudessa 18 kuukauden ajan. Tuki on enintään 20 euroa tunnilta (vuonna 2020).

Lisätietoja työllistämisen mahdollisuuksista ja tuista:
https://www.vates.fi/tietopaketit/ tyollistymisen-tuet-ja-keinot.html

2. Monimuotoiset työyhteisöt ovat rikkautta

• Työelämä tarvitsee monenlaisia työntekijöitä. Monimuotoisuus on rikkautta, joka parhaimmillaan edistää koko työyhteisön ratkaisukykyä, hyvinvointia ja suvaitsevaisuutta.
• Työnantaja, joka arvostaa erilaisuutta, erottuu edukseen.
• Työtä osittamalla luodaan tehokkuutta.
• Yhteiskuntavastuu konkretisoituu pienissä teoissa omassa työssä.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2020 (pdf aukeaa uuteen ikkunaan)

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
	Lähetä