Siirry pääsisältöön
In English
Tietopaketit Työn tukena Tapahtumat Yhteystiedot

Fyysisen esteettömyyden ratkaisuja

Henkilö alittaa pyörätuolilla estettä.

Artikkelit avautuvat uuteen välilehteen

Vatesin artikkelit:

Esteetön työympäristö - haasteita ja ratkaisuja

Hyvä tulkkaus ja apuvälineet tukevat kuurosokeaa työntekijää

Leipomon muutokset auttoivat...

Vaihdoin alaa kuulovamman takia

Muut lähteet:

Oma aktiivisuus auttaa pysymään työssä (Näkövammaisten liitto)

Näkökyvyn heikkeneminen ei estä työntekoa (Näkövammaisten liitto)

Myönteinen asenne auttaa eteenpäin työelämässä (Kuuloliitto)

Kuuro työntekijä, esite työnantajalle (Kuurojen liitto)

Kuurona työelämässä, esite työnhakijalle (Kuurojen liitto)

 

Palautteet ja vinkit:
Tiina Jäppinen
tiina.jappinen(at)vates.fi

Harri Heikkasen piirros, jossa henkilö kulkee pyörätuolissa hissillä portaat alas ja näkövammainen kävelee kepin kanssa.

Fyysinen esteettömyys

Fyysinen esteettömyys on mm. liikkumisen esteiden poistamista sekä aistivammat huomioivaa hyvää auditiivista ja visuaalista työympäristöä. Fyysiseen esteettömyyteen kuuluvat myös työtilan ja työvälineiden materiaalit tai huoneilman hajuttomuus.

Fyysiseen esteettömyyteen liittyy myös työssä käytettävien laitteiden ja välineiden sekä tiedon saavutettavuutta.

Piirros: Harri Heikkanen

Huom. Sivun linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Rakennettu ympäristö |  Auditiivinen ympäristö | Visuaalinen ympäristö | Sisäilma ja hajut | Savuttomuus

Rakennettu ympäristö

Rakennetun ympäristön esteettömyys tai esteellisyys on toimintaympäristön ominaisuus, ei yksilöstä johtuva asia. 

Rakennetun ympäristön saavutettavuutta edistävät mm. pienet tasoerot, helppokulkuiset kulkuväylät, tilavat hissit, riittävän leveät oviaukot, kalusteiden ja varusteiden käytettävyys, kevyet ovet ja oikeanlainen toimitilojen kunnossapito. Rakennetun ympäristön esteettömyydestä saa kattavasti tietoa Invalidiliiton ylläpitämältä  Rakennettu ympäristö -sivustolta.

Työterveyslaitoksessa  Esteetön työelämä -sivustolta löytyy paljon konkreettista tietoa työelämän ja työpaikan esteettömyyden arviointiin sekä käytännön ratkaisuja, miten yksilön mahdollisuutta tehdä työtä voidaan parantaa.  Työterveyslaitoksen sivuilta voi ladata myös ESTE-arviointilomakkeen.

Visuaalinen ympäristö

Hyvässä visuaalisessa ympäristössä on huomioitu työn tekemisen kannalta mm. riittävä hyvä valaistus, pintojen heijastus, kontrastit sekä kalusteiden tai kulkuaukkojen erottuvuus sekä selkeä opastus. Silmäsairaus tai näkövamma ei tarkoita, että valoa pitäisi olla aina erityisen paljon, vaan valontarve on yksilöllinen. Henkilön näkökyky ja valontarve on tärkeä tutkia ennenkuin valaistusta muutetaan työpaikalla. 

Toisaalta puutteellinen valaistus lisää tapaturmavaaraa ja työssä väsymistä. Hyvin suunniteltu visuaalinen ympäristö helpottaa meidän kaikkien ympäristön turvallista hahmottamista. Esteettömyydestä näkemisen ja näkövammaisuuden kannalta löytyy tietoa Näkövammaisten liiton sivuilta. Lisätietoa valaistuksesta myös Työterveyslaitoksen sivuilta   

Auditiivinen ympäristö

Esteetön kuunteluympäristö on akustiikaltaan toimiva ja tilaa on tarvittaessa täydennetty erilaisin kuuntelujärjestelmin. Kuulokojeen käyttäjiä auttaa tilaan asennettu induktiosilmukka, jonka välityksellä ääni siirretään suoraan kojeeseen. Hyvään kuunteluympäristöön liittyy myös hyvä valaistus.

Kuulovammainen tarkoittaa henkilöä, jolla on jonkinasteinen tai -laatuinen kuuloalenema, lievästä huonokuuloisuudesta täydelliseen kuurouteen. On monia keinoja, joilla kuulovammaisen työoloja voidaan parantaa. Mukautusten järjestäminen ei ole monimutkaista ja toisaalta esimerkiksi akustiikan parantamisesta ja sisäisen tiedonkulun varmistamisesta hyötyvät myös normaalikuuloiset.

Lisätietoa: Kuulovamma ja työ -artikkeli /  Tietoa kuulon kannalta esteettömästä toimintaympäristöstä: www.kuuloliitto.fi/kuulolla-tyossa / Suomen Kuurosokeat: www.kuurosokeat.fi / Esteetön kuuntelu julkisissa tiloissa: Kuuloavain.fi

Melu tarkoittaa häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä. Se on epämiellyttävää, häiritsevää ja odottamatonta. Kuulolle erityisen haitallista impulssimelua esiintyy metalli- ja rakennusteollisuudessa. Kuulovaurio voi ilmetä kuulon alenemana, tinnituksena eli korvien soimisena tai ääniyliherkkyytenä, jossa kaikki äänet tuntuvat häiritseviltä. Iän myötä kaikkien kuulo alenee jossakin määrin, mutta myös henkinen väsymys ja stressi voivat alentaa kuuloa.  

Lisätietoa melusta ja meluntorjunnasta: Työterveyslaitoksen sivuilta  www.ttl.fi/melu / Työsuojeluhallinnon Työolot-sivuilta   /  Terveyden- ja hyvintoinlaitoksen Ympäristöterveyden sivuilta /  Kuuloliiton kuulonsuojelu-osiosta 

Sisäilma ja hajut

Rakennusten huono sisäilma voi aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja ja alentaa työtehoa ja viihtyvyyttä. Sisäilman haitat voi aiheuttaa ulkoilmasta sisälle tunkeutuvat tai sisätiloissa muodostuvat kaasumaiset tai hiukkasmaiset epäpuhtaudet.

Hyvä sisäilma on pölytön ja hajuton, eikä ilmanvaihto aiheuta vetoa tai melua. Esimerkiksi kouluissa  tavallisin sisäilmaongelma on ilmanvaihtoon liittyvä tekninen syy. Kosteus- ja homeongelmat ovat jäävuoren huippu. Huono sisäilma voi aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia tai allergioiden ja astaman kaltaisia oireita.

Väestöstä 10-40 prosenttia kärsii tuoksuista. Tuoksuyliherkkyys on poikkeava tapa reagoida tuoksuihin ja hajuihin. Tuoksuyliherkkien hajuaisti ei ole tavallista herkempi, vaan heiltä puuttuu ominaisuus tottua tuoksuihin. Tämän takia työpaikalla tulisi välttää turhien tuoksujen käyttöä. Myös voimakkaat mausteiden ja ruokien hajut voi aiheuttaa toiselle pahoinvointia.

Lisätietoa:

Artikkeleita:

Savuttomuus

Tupakointi on edelleen keskeisin työikäisten työkykyä vahingoittava, mutta estettävissä oleva terveysriski. Noin 60 prosenttia tupakoitsijoista haluaisi lopettaa viimeisen vuoden aikana tupakoinnin. Tupakoinnista aiheutuu monia terveysriskejä työntekijälle ja työnantajalle menetettyä työpanosta. 

Työyhteisön savuttomuutta voidaan tukea eri keinoin. Tupakkalain ansiosta meillä on muun muassa savuttomat työpaikat ja ravintolat sekä tupakattomat julkiset liikennevälineet. Vuonna 2015 naisista tupakoi enää 12 prosenttia, miehistä 16 prosenttia. Jokaisella on oikeus savuttomaan työympäristöön.

Yksi lähes aina tupakoinnista aiheutuva hitaasti etenevä keuhkosairaus on keuhkoahtaumatauti.

Lisätietoa: