Vierasblogi: Tarvitaan selkeä järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen

02.11.2020

Haluan tehdä töitä. Olen pienestä pojasta lähtien tehnyt töitä. Kävin teknisen ammattikoulun, tein paljon töitä valmistumisen eteen, koska minulla on oppimisvaikeuksia. Kävin maasotakoulunkin ja sain sotilaspassin. Olen ollut paljon työelämässä, noin 20:ssä puolen vuoden työsuhteessa. Lisäksi olen jakanut lehtiä monta vuotta ja ollut myös vapaaehtoistyössä kirkon nuorisopalvelussa.

Mielen haasteet ja ongelmat pahenivat, kun oli pakko tehdä pitkää työpäivää. Olin myös Kustaankartanossa kuntoutustyössä psykoosin jälkeen. Maksimitauko on ollut 1,5 vuotta työelämästä poissa, johtuen tukien tulorajoista. Jos työsuhde on ylittynyt, vaikka tunnilla sovitusta, asumistukea peritään takaisin. Tämä tarkoittaa, että olen joutunut maksamaan siitä, että olen ollut töissä.

Moni hyvätuloinen ihminen ja päättäjä ehkä ajattelee, että jos olen eläkkeellä, en tee töitä. Jos teen töitä, pitäisi tehdä 8 h päivässä. Olen tunnollinen ja ahkera kaveri, minulla on hyvä fyysinen kunto. En pinnaa töistä, tulen aina työpaikalle. Jos joskus olen myöhästynyt, teen aina minuutilleen tunnit täyteen. Jos työnantaja maksaa palkan hyvästä työstä ja minä maksan siitä verot, kuten asiaan kuuluu, ei tunnu reilulta, että tuloni kokonaisuutena pienentyvät.

Vahvan lääkitykseni takia 4 tuntia työtä on minulle yhtä rasittava työpäivä kuin terveelle 8 tunnin työpäivä. 8 tunnin työtä tekevillä ei pitäisi olla syytä kadehtia tai aihetta valittaa, vaikka tulotasoni olisi lähellä heidän tulotasoaan, jos teen sairauden ja vahvan lääkityksen sallimat 4 tuntia töitä ja saan eläkkeen ja asumistuen.

Eläkkeensaajan asumistukea peritään takaisin, jos olen jo tehnyt täyteen sallitut 5 ja puoli kuukautta töitä kahden vuoden aikana. Ainakin pitäisi olla mahdollista tehdä sama määrä töitä yhden kalenterivuoden aikana, ilman että se vaikuttaa asumistukeen. Eläkkeensaajan asumistuen takaisinperinnän pelko on estänyt minua vastaanottamasta lyhytaikaistakin työtä.

Sairaudet ja vastoinkäymiset eivät kuitenkaan estä minua tekemästä töitä. Koen, että minulla on vahva työkunto noin neljäksi tunniksi päivässä. Olen tosi motivoitunut tekemään hommia.

Toivoisin, että se nähtäisiin yhteiskunnassa positiivisena asiana. En ole ikinä luovuttanut missään asiassa, enkä luovuta tässäkään.

Lasse Ojanen
opiskelija

Kokemuspuheenvuoro kuultiin Vatesin ja MTKL:n järjestämässä Disability Employment Forum -tapahtumassa 22.10.2020.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
	Lähetä

---