Vammaisen ja osatyökykyisen yrittäjän rahalliset tuet yrittäjyyteen
13.06.2017
Tänä päivänä työpaikkoihin on paljon hakijoita, joten yrittäjyydestä on tullut varteenotettava vaihtoehto. Yrittäjyys tarjoaa omien unelmien toteuttamista, asiakkaiden auttamista ja todellista intohimoa työtä kohtaan. Mistä lähteä liikkeelle, kun vammainen tai osatyökykyinen henkilö pohtii yrittäjyyttä? Kynnys lähteä yrittäjäksi voi olla vaikea ylittää. Monesti vammaisella tai osatyökykyisellä henkilöllä on pelko: mitä jos en pärjääkään yrittäjyyden tiellä?
Käyttökelpoisia tukimuotoja on tarjolla, kuten starttiraha ja elinkeinotuki. Näiden tukimuotojen toivoisi alentavan kynnystä lähteä yrittäjyyden tielle.
Alkavalle yrittäjälle apua tarjoaa starttiraha. Työ- ja elinkeinotoimisto myöntää starttirahan päätoimisen yrittäjyyden aloittavalle. Huomioitava on, että starttirahaa voidaan myöntää myös sivutoimiselle yrittäjälle, joka laajentaa toimintansa päätoimiseksi. Myös aikaisemmin yrittäjänä toiminut voi saada starttirahaa, mutta tällöin TE-toimiston on harkittava, onko starttirahan myöntäminen tarkoituksenmukaista yritystoiminnan uudelleen aloittamiseksi.
Starttiraha turvaa yrittäjän toimeentuloa. Sitä myönnetään enintään 12 kuukaudeksi päätoimisen yrittäjyyden aloittamisesta lukien ja sitä maksetaan enintään 5 päivältä viikossa. Starttirahaa maksetaan jaksoissa, ja ensimmäisen jakson pituus on kuusi kuukautta. Starttirahan hakija voi rahaa hakiessaan olla työsuhteessa, päätoiminen opiskelija tai työkyvyttömyyden perusteella eläkettä saava. Henkilön ei siis tarvitse irtisanoutua työstään tai keskeyttää opintojaan ennen myönteisen starttirahapäätöksen tekemistä. Koska starttiraha on tarkoitettu toimeentulon turvaamiseen luonteeltaan päätoimisen yrittäjätoiminnan aikana, sitä ei makseta, jos henkilö saa samalta ajalta palkkaa tai muuta korvausta yrittäjätoimintaan liittymättömästä työstä, julkista tukea omiin palkkakustannuksiin tai muuta toimeentuloa turvaavaa etua.
Toinen käyttökelpoinen tuki on Kelan myöntämä elinkeinotuki, joka on ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Tämä tukimuoto on jäänyt unohduksiin, ja sitä soisi haettavan enemmän. Tuen tarkoituksena on tukea sairaan tai vammaisen yrittäjän tai ammatinharjoittajan työn aloittamista tai työvälineiden hankintaa. Kelan elinkeinotuki on tarkoitettu asiakkaalle, jonka työkyky- ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vamman tai vian takia. Ennen elinkeinotuen myöntämistä Kela arvioi, onko yritystoiminta ja työ sopivaa sairauden tai vamman kannalta. Lisäksi arvioidaan ammattitaitoa kyseisessä työssä sekä yrityksen toiminta- ja menestysmahdollisuuksia. Elinkeinotuen määrä perustuu tarpeellisuus- ja kohtuullisuusharkintaan, ja sen enimmäismäärä on 80 % avustuksella rahoitettavan hankinnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Kuntoutujalle jää aina vähintään 20 % omavastuuosuus. Kelan elinkeinotuen ehdoton enimmäismäärä on 17 000 euroa.
Huomioitava on myös se, että meillä on työeläkelakien kautta mahdollisuus saada elinkeinotukea. Tällöin elinkeinotuen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntoutujan arvioidaan saavan joko yrityksestään tai ammatin harjoittamisestaan toimeentulon.
Sekä starttirahan että elinkeinotuen toivoisi edistävän uutta elinkeinotoimintaa ja työllistymistä.
Teppo Rautjärvi
Asiantuntija, lakiasiat
Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja tuki -selvitys Vn TEASin sivuilla
Tutustu myös Yritystä!-hankkeeseen
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!