Työharjoittelu ponnahduslautana työuran alkuun

15.05.2023

Huhtikuussa 2023 julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan työharjoittelulla on merkittävä rooli nuorten kiinnittymisessä työelämään. Tutkimuksen tulokset kirvoittavat ajatuksia suhteessa omiin kokemuksiini korkeakouluharjoittelusta, jonka sain tehdä Vates-säätiön Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hankkeessa.

Eurobarometri-tutkimuksessa 68 prosenttia vastanneista nuorista oli työllistynyt harjoittelunsa jälkeen ja lähes 40 prosenttia oli jatkanut työsopimusta harjoittelupaikassa. Työharjoittelu on siis kiistatta hyödyllinen uraansa aloittelevalle nuorelle. Yhteiskuntatieteitä opiskelleen näkökulmasta työharjoittelu voi olla hieno tilaisuus löytää ja suunnata omaa mielenkiinnon ja asiantuntemuksen alaa laajalla kentällä. Omalla kohdallani tämä toteutui ja sain vahvistusta aiemmille ajatuksilleni siitä, mikä minua motivoi ja kiinnostaa. Työharjoittelu voi tarjota sekä harjoittelijalle että työnantajalle ikään kuin ”kokeilujakson”, joka parhaassa tapauksessa johtaa työsuhteen jatkumiseen. Siinäkin tapauksessa, ettei työsuhde samalla työnantajalla jatku, harjoittelu usein vahvistaa kykyä argumentoida, millaisia kysymyksiä haluaa omalla työurallaan olla ratkomassa.

76 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki, että harjoittelu tarjosi urakehityksen kannalta relevantteja tietoja ja taitoja. Oman harjoittelukokemukseni pohjalta ideaalin oppimisympäristön rakentumisessa kaksi elementtiä ovat olennaisia: vankka tuki ja itsenäisyyden sekä vastuun anto. On tärkeää, että työtehtävät ovat merkityksellisiä. Tämä vaatii työnantajalta vastuun antamisen lisäksi sen kantamista siitä, että harjoittelijalle tarjotaan mahdollisuus kehittyä ja sisäistää mielekkäitä kokonaisuuksia. Uuden äärellä saa välillä tuntua siltäkin, että on hyppäämässä pää edellä kylmään veteen. Uimakaverin on silti oltava lähistöllä ja saavutettavissa.

Lähes viidesosa kyselyyn vastanneista nuorista jätti harjoittelun väliin, koska ei onnistunut löytämään harjoittelupaikkaa. Osuus on mielestäni korkea. Omalla kohdallani kahvihetki opiskelukavereiden kanssa oli yllättävä apu, sillä kuulin kiinnostavasta hankkeesta Vates-säätiössä harjoittelussa olleelta opiskelutoveriltani sattumalta jo ennen hakemusurakan aloittamista. Hyvin toisenlaisiakin kokemuksia on paljon, ja lähtökohdat harjoittelupaikan etsintään vaihtelevat myös täysin saman koulutuspohjan saaneiden kesken. Opiskelin englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa ja valitettavan selväksi kävi, että ilman suomen kielen taitoa harjoittelupaikan löytäminen on todellinen haaste myös yhteiskuntatieteiden asiantuntijatehtäviin valmistuvalle.

Tasa-arvo ongelmat eivät suinkaan pääty tähän. Eurobarometri-tutkimukseen osallistuneista noin puolet näki, ettei huono-osaisemmista lähtökohdista ponnistavilla, vammaisilla ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia harjoittelupaikan saamiseen. Monen nuoren kohdalla takamatka työuralla alkaa siis jo ensiaskeleista. Hienoa on se, että oman harjoitteluni sain tehdä organisaatiossa, jonka tehtävä on taistella tämän takamatkan kuromiseksi umpeen.

Ruut Uurtimo
hanketyöntekijä

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!