Järjestötyöllistäjät tarvitsevat toisiaan

11.08.2023

Teksti: Minna Tarvainen

Vatesin Järjestötyöllistämisen vertaiskehittämisen ohjelmaan osallistui kymmenkunta järjestöä eri puolilta Suomea jakamaan kokemuksia ja huolia, oppimaan yhdessä ja sparraamaan toinen toistaan. Työllisyyskentän muutosten keskellä vertaisuuden tarve korostui.

Vertaiskehittämisen ohjelman alkaessa syystalvella 2022 pohdimme yhdessä osallistujien kanssa, onko juuri nyt oikea aika järjestötyöllistämisen yhteiselle kehittämiselle. Kenttää puhututti palkkatukiuudistus, joka olisi myllertänyt toiminnan täysin uusiksi. Tulimme siihen tulokseen, että ehkä juuri nyt ohjelmaa tarvitaan. Nyt olisi aika miettiä yhdessä, miten elämme uudistuksen kanssa.

Epävarmuus kuitenkin leimasi toukokuussa päättynyttä ohjelmaa sen alusta loppuun saakka, sillä tieto lakiuudistuksen sisällöstä tuli vasta kesäkuussa.

Mukana oli eri tilanteissa olevia järjestöjä: isoja työllistäjiä, joiden toiminta riippui tuesta, ja pieniä, työllistämisen saralla kokemattomia järjestöjä. Keskusteluja käytiin eri skenaarioista: entä jos 100 %:n palkkatuki lakkaa, millä korvataan puuttuva prosenttiosuus? Osalla kummitteli mielessä skenaario, jossa palkkatuki ei olisi enää ollenkaan mahdollinen, mitä sen tilalle?

Toinen yhteinen huolenaihe oli työnhakijoiden löytyminen järjestöihin. Asiakasohjaus työllisyyden kuntakokeiluiden alettua oli monin paikoin tyrehtynyt, eikä työnhakijakandidaatteja enää tahtonut järjestöihin löytyä. Miten vireyttää yhteistyötä? Miten tehdä järjestöstä houkutteleva työpaikka? Osallistujat keksivätkin riemukkaita tapoja löytää uusia hakijoita!

Moni jakoi huolen myös julkisten työllisyyspalveluiden asettamista odotuksista järjestötyöllistämiselle. Järjestöt työllistävät hyvinkin haastavassa tilanteessa olevia työnhakijoita, joilla muutos työkyvyssä vaatisi kosolti enemmän aikaa kuin palkkatuetun työjakson kesto antaa myöten. Usein työjakso on vasta alkupiste, josta avoimille työmarkkinoille siirtymiseen on matkaa.

Järjestöt kehittivät ratkaisuja perehdytykseen, markkinointiin, verkostojen kehittämiseen ja jatkopolutukseen. Mutta yhdessä todettiin, että on paljon asioita, joihin tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia ja uudenlaisia tapoja rakentaa ja rahoittaa pidempiä työllisyyspolkuja.

Valmista ei ohjelmassa tullut. Ohjelmaan osallistuneiden kesken päätettiin, että yhteisiä kokoontumisia jatketaan kuukausittaisilla vertaiskahveilla. Yksi syksyn teema on itseoikeutetusti se, miten uutta palkkatukilakia on sovellettu eri puolilla Suomea ja miten se on vaikuttanut järjestötyöllistämiseen. Uusi laki astui voimaan 1.7.2023. Voimme siis aloittaa siitä, mistä alun perin käynnistimme yhteisen taipaleen.

Järjestötyöllistämisen vertaiskehittämisen ohjelma järjestettiin 29.11.2022-12.5.2023. Ohjelman tuutoreina toimivat järjestötyöllistämisen asiantuntijat Liisa Väänänen Jokos-hankkeesta, Tarja Salko-Simola Tripla-hankkeesta ja Raija Koivisto Pohjanmaan yhdistyksistä. Vates-säätiöstä siinä olivat mukana aluetoiminta ja Järjestöt työllisyyden kuntakokeilussa -hanke.

Mikä tekee järjestöistä hyvän työllistäjän?

• Järjestöt ovat usein valmiita tarjoamaan työpaikkoja ihmisille, joille avoimille työmarkkinoille pääseminen olisi muuten hankalaa, ellei mahdotonta.
• Kolmannelta sektorilta löytyy tehtäviä laidasta laitaan.
• Järjestöjen etuna on niiden joustavuus: tehtävänkuvia voidaan usein muokata vapaammin kuin julkisella tai yksityisellä sektorilla.

Keinoja edistää järjestötyöllistämistä

• Monet pienet järjestöt tarvitsevat tietoa työllistämisestä ja työllistämisen tuen vaihtoehdoista.
• Järjestötyöllistämistä edistää se, että julkisissa työllisyyspalveluissa on nimetty järjestötyöllistämisestä vastaava henkilö.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!