Hallitusohjelma ei tue palkkatuettua työtä

09.08.2023

Vatesin havaintoja hallitusohjelmasta.

Syksy käynnistyy haastavassa tilanteessa, kun hallitusohjelman kirjauksia ryhdytään toteuttamaan. Vatesin näkökulmasta hallitusohjelmassa on toki paljon hyvää, mutta kirjauksissa on myös asioita, joiden ei soisi toteutuvan.

Osatyökykyiset henkilöt tarvitsevat työllistyäkseen tai jatkaakseen nykyisissä tai uusissa tehtävissä erilaisia tukitoimia, joita yhteiskunta joko tarjoaa tai ei tarjoa. Jos erityistä tukea ei ole tarjolla, voi käydä niin, että työhalukkuudestaan huolimatta ihminen jää ilman työpaikkaa. Tämä taas lisää yhteiskunnan kuluja sosiaaliturvakulujen muodossa.

Pari nostoa hallitusohjelman työllistämiseen kohdistuvista epäkohdista: Ohjelmassa sanotaan, että työttömyysturvaa on tarkoitus uudistaa työhön kannustavammaksi. Silti työssäoloehtoa muutetaan niin, että palkkatuettu työ ei ole työssäoloehtoa kartuttavaa. Mikä järki tässä on? Työssäoloehdon* täyttäminen nimittäin määrittää sen, onko henkilö oikeutettu saamaan ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa vai työmarkkinatukea.

Nykyisten säädösten mukaan työssä, josta työnantajalle maksetaan palkkatukea, 75 % työskentelyajasta lasketaan työssäoloehtoon. Eli kuuden kuukauden (26 kalenteriviikkoa) palkkatyöjaksosta 4,5 kuukautta (19,5 kalenteriviikkoa) kerryttää työssäoloehtoa. Jotta nykysäädöksillä 26 viikon työssäoloehto palkkatuetussa työssä täyttyy, tulisi työaikaa kertyä kahdeksan kuukautta.

Jos hallituksen esitys etenee, jatkossa kahdeksan kuukauden työskentely ei siis kerrytä henkilön työssäoloehtoa ja työn mahdollisesti päättyessä päivärahakausi jatkuu siitä kertymästä, joka työskentelyn alkaessa oli ollut. Hukkaan heitettyä arvokasta työaikaa? Palkkatuetun työn vastaanottaminen ei jatkossa olisi työntekijälle ollenkaan houkuttelevaa. Palkkatuettu työ on kuitenkin yksi tärkeä väylä mm. tapaturman tai sairauden jälkeen takaisin työelämään, mahdollisesti uusiin tehtäviin siirtyvälle henkilölle.

Jaana Pakarinen
toimitusjohtaja

*Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että ennen työttömyyden alkamista työskentelyä palkkatyössä on ollut vähintään 26 kalenteriviikkoa, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia/kalenteriviikko ja palkkaus on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen.

Päivärahan maksamisen enimmäisaika (yleensä 400 päivää, on poikkeuksiakin) nollautuu ja päivärahakausi alkaa alusta työssäoloehdon täyttymisen jälkeen. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa siis sitä, että päivärahaa ei voi saada ennen kuin 26 viikon työssäoloehto on kertynyt kokonaan uudelleen. Jos oikeutta peruspäivärahaan ei ole, voi oikeus työmarkkinatukeen kuitenkin olla.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!