Työelämä on muuttunut - toimintatavat eivät

ma jouluk. 29 16:00:00 2014

Teksti: Timo Lindholm, johtaja, Sitra
Alkuperäinen artikkeli: Kyvyt käyttöön / Työllistämisinvestointi eXtra

Tehdyn työn määrä on polkenut paikallaan viime aikoina, mutta työ on samalla pirstaloitunut. Tämä vaikeuttaa työn kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Eivätkö tarjoajat ja hakijat löydä toisiaan? Onko asenteet ja odotukset vääriä ja ylimitoitettuja?

Pirstaloituminen aiheuttaa ainakin lukuisia taitekohtia. Onkin etsittävä uusia ennakkoluulottomia ratkaisuja ja siltoja taitekohtien ylittämiseen.

Palkkatyön riittävyys ja yrittämisen mahdollisuudet ovat talouspoliittisen väittelyn kestoaiheet. Niin tänäkin vuonna. Näkemysten äärilaidat ovat kuitenkin kaukana toisistaan.

Toisen laidan käsitys on, että pääongelma on työn kysynnän vähäisyys ja että näissä talouden oloissa sitä ei voida millään politiikalla tehokkaasti korjata. Vastakkainen näkemys lähtee taas siitä, että väestön ikääntyminen sekä matalapalkkaisen työn kannustavuuden puute rajoittavat merkittävästi työn tarjontaa.

Palkkatyön määrä sama - nyt sitä kannattelevat pienyritykset

Näistä syistä ns. osallistumisasteen ja työllisten määrän nosto on vaikeaa.Tehdyn palkkatyön määrä on Suomessa polkenut lähes paikallaan jo 15 vuoden ajan. Työtuntien määrää kuvaavassa käyrässä ei ole mitään trendiä, mutta käyrän takaa löytyy suurta erisuuntaista liikettä.

Työt ovat vähentyneet erityisesti suurissa yrityksissä. Työtuntien summaa ovat puolestaan kannatelleet pienet yritykset, yhden hengen yritykset, muut freelancerit ja osa-aikatyötä tekevät. Myös kunnissa tehtävä työ on pysynyt määrällisesti suurena.

Työ pirstaloituu

Hallitsevana ilmiönä on kuitenkin työn pirstaloituminen. Työmarkkinoilla näyttää olevan useita taitepisteitä tai kuoppia, joihin työn tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen tyssäävät. Tätä osoittaa se, että heikoissakin talouden oloissa on yhtä aikaa runsaasti sekä työn kysyntää että tarjontaa. Ne eivät vaan kohtaa parhaalla tavalla.

Erilaisen koulutuksen tai valmennuksen käy läpi suuri joukko työnhakijoita, mutta tämän vaiheen jälkeen he jäävät oman onnensa nojaan. Sama koskee esimerkiksi korkeakouluopiskelijoita. Tutkinnon suoritettuaan heillä on taskussaan todistus ja päässään iso annos teoreettista tietoa – mutta usein kovin vähän työelämävalmiuksia.

Työn ja tekijän kohtaamiseen välityspalvelua

Työn tarjonnan ja kysynnän parempi kohtaaminen saattaa vaatia tavoitteellista välitystyötä. Nettipohjaiset ratkaisut eivät välttämättä riitä. Tarvitaan välityspalveluita, joissa työn tarjonnan ja kysynnän ”matching” selvitetään yritys ja työpaikkakohtaisesti, työtehtävä ja henkilö kerrallaan.

Paljon on kyse myös asenteista. Onko työnantajien käsitys hyvistä työntekijöistä liian kaavamainen ja vanhentunut? Suhtaudutaanko kokemukseen ja ikään väärin? Nähdäänkö soveltuvuus, pätevyys ja työkyky liian kaavamaisesti?

Vastuullinen toiminta huomataan

Olen toiveikas sen suhteen, että parhaiden, vastuullisimpien yritysten esimerkki alkaa vähin erin levitä. Hyvä maine on yhä tärkeämpi tekijä yrityksen menestyksessä.

Maine muodostuu asiakaskokemuksista ja havainnoista, jotka leviävät julkisuudessa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa äärettömän nopeasti. Monipuolinen, eri työnhakijaryhmät huomioiva rekrytointi ja koulutus ovat osa vastuullista työnantajakuvaa – jonka linkki yrityksen tienaamiin euroihin on yhä vahvempi.

Sitra etsii uusia ratkaisuja

Sitrassa valmistellaan tämän syksyn aikana noin kahden vuoden mittaista projektia, jolla etsitään uudenlaisia ratkaisuja työelämän moniin taitekohtiin. Emme halua pitäytyä vain ratkaisuehdotuksiin, vaan haluamme myös kokeilla käytännössä, mitä uusia toimintatapoja työelämään ja työmarkkinoille voi tuoda ja mitkä niistä olisivat parhaita ja laajennuskelpoisia. Merkityksellistä tekemistä tässä taloudessa ja yhteiskunnassa riittää aivan varmasti – nyt ja tulevaisuudessa. Pulaa on tämän tekemisen sujuvasta organisoinnista.