Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen joustavoitunut – muutos näkyy myös tilastoissa
to helmik. 25 15:03:00 2021
Teksti: Meeri Riihelä
Kuvat: Kela.fi
Nuorten pääsy Kelan ammatilliseen kuntoutukseen helpottui vuoden 2019 alussa, kun voimaan tullut lakimuutos mahdollisti kuntoutukseen pääsyn ilman lääkärinlausuntoa tai lähetettä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää suunta opintoihin ja työelämään. Esimerkiksi sosiaalitoimen, Ohjaamon tai etsivän nuorisotyön työntekijä voi arvioida 16–29-vuotiaan nuoren työ- ja toimintakykyä sekä lähettää nuoren kuntoutukseen.
Lakimuutoksen taustalla on Kelan NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti (2017–2019), jossa pyrittiin helpottamaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kuntoutukseen pääsyä suullisella hakemuksella ilman lähetettä tai diagnoosia. Projektissa kehitettiin muun muassa NUOTTI-valmennus, jossa henkilökohtainen valmentaja tukee nuorta kohti opintoja tai työelämää.
Lakiin liittyy myös yhteistyövelvoite. Sen tarkoituksena on, että nuoren ympärillä toimivat tahot voivat tunnistaa kuntoutuksen tarpeen ja ohjata nuoren Kelan kuntoutukseen. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi Ohjaamot, etsivä nuorisotyö, TYP, nuorten parissa toimivat järjestöt, työpajat, oppilaitokset ja sosiaalitoimi.
Nuoren ei itse tarvitse tietää, mihin kuntoutukseen hän on hakeutumassa. Siihen saa apua Kelalta. Erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja ovat NUOTTI-valmennuksen lisäksi muun muassa ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja koulutuskokeilu. Kuntoutuksen ajalta nuori saa kuntoutusrahaa.
Kuntoutuksen saajamäärissä alueellisia eroja
Kela seuraa nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja julkaisee säännöllisin väliajoin tietopaketin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluiden ja kuntoutusrahan saajamääristä. Palvelujen saajamäärät ovat Kelan verkkosivujen mukaan nousseet seurantajaksolla 1/2019–4/2020. Tammikuussa 2019 palveluja sai 59 nuorta. Huhtikuussa 2020 vastaava luku oli 1 996.
Kuvion 1 mukaisesti koko tammikuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisellä ajalla 3 546 nuorta sai nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Eniten nuoria, yhteensä 2 960, oli NUOTTI-valmennuksessa. 759 nuorta sai muita palveluita, joita ovat ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistämistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja koulutuskokeilu. Osa sai useampaa kuin yhtä palvelua.
Sukupuolijakauma osoittaa, että miehet ovat saaneet palveluja keskimääräisesti hieman naisia enemmän.
Kaikista 16–29-vuotiaista 0,39 % sai nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluja, mutta palvelujen käytössä on myös alueellisia eroja. Kuviosta 2 käy ilmi, että suhteessa saman ikäiseen väestöön palveluja on käytetty eniten Pohjois-Karjalassa (0,90 %), Etelä-Pohjanmaalla (0,69 %) ja Kainuussa (0,60 %). Vähiten palveluja on käytetty Uudellamaalla (0,22 %) ja Pohjanmaalla (0,29 %).
Kuntoutusrahaa myös kuntoutuksen odotus- ja väliajalta
Lakimuutos 2019 vaikutti myös kuntoutus rahaan. Sitä voidaan maksaa nyt myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä odotusajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Kuvion 3 mukaisesti tammikuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisellä ajalla 2 874 nuorta sai kuntoutusrahaa. Suurin osa, 2 350 nuorta, sai kuntoutusrahaa NUOTTI-valmennukseen. Sukupuolijakauma näkyy kuntoutusrahan saajissa samalla tavalla kuin kuntoutuspalvelujenkin saajissa – yli puolet on miehiä.
Kuntoutusraha määräytyy työtulojen tai kuntoutusta edeltävän työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan tai opintotuen mukaan. Jos kuntoutusrahaa ei voida laskea työtulojen tai edeltävän etuuden mukaan, se maksetaan vähimmäismääräisenä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 33,39 € arkipäivältä. Verrokkina vastaava luku muissa kuin nuorten kuntoutuspalveluissa on 28,94 €. (Kela.fi, 2020.)
Vuonna 2019 suurin osa (1 978) kuntoutusta saaneista nuorista sai kuntoutusrahan vähimmäismääräisenä. Toiseksi suurin määräytymisperuste oli työttömyysetuuteen perustuva kuntoutusraha, jota sai huomattavasti pienempi joukko – 63 nuorta. Kaiken kaikkiaan vuonna 2019 yhteensä 2 085 nuorta sai kuntoutusrahaa ja 268 nuorta ylläpitokorvausta Moni kuntoutusrahaa saavista nuorista saa myös perustoimeentulotukea. Kelan mukaan terveys- ja toimeentulovaikeudet kytkeytyvät toisiinsa niin, että toimeentulotukiasiakkailla on ikäryhmäänsä nähden yleisemmin terveysongelmia.
Vuonna 2019 toimeentulotukea sai 69 % kuntoutusrahaa saaneista nuorista, kun taas saman ikäisestä väestöstä yleisesti toimeentulotukea sai 14 %. Kuntoutusrahaa saaneet nuoret myös saivat toimeentulotukea pidempään.
Opiskeluvalmennuksella keinoja opintojen etenemiseen
Muita Kelan nuorille suunnattuja palveluja ovat muun muassa ryhmämuotoiset OPI-kuntoutuskurssit lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleville nuorille sekä Opiskeluvalmennus-projekti (2014–2020). Sen tarkoituksena on ollut ehkäistä opintojen keskeytymistä ammatillisessa koulutuksessa sekä tukea opiskelukykyä ja valmiuksia työelämään. Opiskeluvalmennus pilotoitiin vuosina 2018–2020 Kuopion ja Tampereen alueilla.
Opiskeluvalmennus opiskelijan tukena ammatillisissa opinnoissa -arviointitutkimuksen (2020) mukaan sekä nuoret että valmentajat kokivat yksilöllisen tavoitteenasettelun toimivaksi ja palvelua pidettiin tarpeellisena. Valmennuksessa tavoitettiin opiskelijoita, joilla oli taustallaan opintojen keskeyttämisiä sekä erilaisia terveydellisiä haasteita tai oppimisvaikeuksia. Yhteistyö Kelan kanssa koettiin sujuvaksi. Haasteiksi puolestaan osoittautui palveluun ohjautuminen ja oikea-aikaisuus.
Lähteet:
Kela.fi – Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotettiin vuoden 2019 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella.
(Viitattu 30.11.2020)
Kela.fi – Kuntoutusrahan määrä ja maksaminen.
(Viitattu 30.11.2020)
Korkeamäki Johanna, Salakka Ilja, Pietilä Piia & Hautamäki Lotta (2020) Opiskeluvalmennus opiskelijan tukena ammatillisissa opinnoissa. Kelan lyhytterapiamuotoisen opiskeluvalmennuksen arviointi. Kuntoutusta kehittämissä -julkaisusarja. Kela. Helsinki.
(Viitattu 1.12.2020)
Artikkeli on alunperin julkaistu Aluetoiminnan Työkyvyn arviointi järjestöissä - Extra -lehdessä joulukuu 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)